Lauseita

fi Adjektiiveja 3   »   sl Pridevnik 3

80 [kahdeksankymmentä]

Adjektiiveja 3

Adjektiiveja 3

80 [osemdeset]

Pridevnik 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Hänellä on koira. O-------p-a. O-- i-- p--- O-a i-a p-a- ------------ Ona ima psa. 0
Koira on iso. Pe- je ve-ik. P-- j- v----- P-s j- v-l-k- ------------- Pes je velik. 0
Hänellä on iso koira. O------ v-likeg---s-. O-- i-- v------- p--- O-a i-a v-l-k-g- p-a- --------------------- Ona ima velikega psa. 0
Hänellä on talo. Ona------išo. O-- i-- h---- O-a i-a h-š-. ------------- Ona ima hišo. 0
Talo on pieni. H--a je----hna. H--- j- m------ H-š- j- m-j-n-. --------------- Hiša je majhna. 0
Hänellä on pieni talo. O-a--m----jhno---š-. O-- i-- m----- h---- O-a i-a m-j-n- h-š-. -------------------- Ona ima majhno hišo. 0
Hän asuu hotellissa. On--ta---e v ho-el-. O- s------ v h------ O- s-a-u-e v h-t-l-. -------------------- On stanuje v hotelu. 0
Hotelli on halpa. Ho--l-je-p-c---. H---- j- p------ H-t-l j- p-c-n-. ---------------- Hotel je poceni. 0
Hän asuu halvassa hotellissa. On-s---u-e-v----en--hot--u. O- s------ v p----- h------ O- s-a-u-e v p-c-n- h-t-l-. --------------------------- On stanuje v poceni hotelu. 0
Hänellä on auto. O--im- avt-. O- i-- a---- O- i-a a-t-. ------------ On ima avto. 0
Auto on kallis. A-t- j--drag. A--- j- d---- A-t- j- d-a-. ------------- Avto je drag. 0
Hänellä on kallis auto. O- im---- d--------. O- i-- e- d--- a---- O- i-a e- d-a- a-t-. -------------------- On ima en drag avto. 0
Hän lukee romaania. On ---e-r--an. O- b--- r----- O- b-r- r-m-n- -------------- On bere roman. 0
Romaani on tylsä. R-m-- j---o-g-ča---. R---- j- d---------- R-m-n j- d-l-o-a-e-. -------------------- Roman je dolgočasen. 0
Hän lukee tylsää romaania. O--b--- -olg-č-----ro---. O- b--- d--------- r----- O- b-r- d-l-o-a-e- r-m-n- ------------------------- On bere dolgočasen roman. 0
Hän katsoo elokuvaa. O--g--da---lm. O- g---- f---- O- g-e-a f-l-. -------------- On gleda film. 0
Elokuva on jännittävä. Film--e ----t. F--- j- n----- F-l- j- n-p-t- -------------- Film je napet. 0
Hän katsoo jännittävää elokuvaa. On g--da ---e- fi--. O- g---- n---- f---- O- g-e-a n-p-t f-l-. -------------------- On gleda napet film. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Akateeminen kieli

Akateeminen kieli on oma kielensä. Sitä käytetään erikoistuneissa keskusteluissa. Sitä käytetään myös akateemisissa julkaisuissa. Aikaisemmin oli yhdenmukaisia akateemisia kieliä. Euroopan alueella latina hallitsi yliopistomaailmaa hyvin kauan. Nykyisin taas englanti on tärkein akateeminen kieli. Akateemiset kielet ovat tyypiltään arkikieltä. Niissä on paljon erikoistermejä. Niiden tärkeimmät piirteet ovat yhdenmukaisuus ja muodollisuus. Jotkut sanovat, että akateemisten ihmisten puhe on tahallisesti käsittämätöntä. Kun jokin on monimutkaista, se vaikuttaa älykkäämmältä. Kuitenkin yliopistomaailma pyrkii usein totuuteen. Siksi sen pitäisi käyttää neutraalia kieltä. Siellä ei ole tilaa korkealentoisille ilmaisuille tai kukkaiskielelle. On kuitenkin paljon esimerkkejä liian monimutkaisesta kielestä. Ja näyttää siltä, että monimutkainen kieli viehättää ihmistä! Tutkimukset todistavat, että luotamme enemmän monimutkaisiin kieliin. Koehenkilöiden piti vastata muutamiin kysymyksiin. Heidän piti valita useista kysymyksistä. Jotkut vastaukset oli laadittu helpoiksi, toiset hyvin monimutkaisiksi. Useimmat koehenkilöt valitsivat monimutkaisemman vastauksen. Mutta siinä ei ollut mitään järkeä! Kieli johti koehenkilöitä harhaan. Jopa käsittämätön sisältö teki vaikutuksen kieliasun takia. Kirjoittaminen monimutkaisella tavalla ei kuitenkaan ole aina taidetta. On mahdollista oppia pakkaamaan yksinkertainen sisältö monimutkaiseen kieliasuun. Sen sijaan vaikeiden asioiden ilmaiseminen yksinkertaisesti ei ole vastaavasti niin helppoa. Eli joskus yksinkertainen on todella monimutkaista...