Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   sl Učenje tujih jezikov

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [triindvajset]

Učenje tujih jezikov

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? K-- ste s--nau-il-----n---no? K-- s-- s- n------ š--------- K-e s-e s- n-u-i-i š-a-š-i-o- ----------------------------- Kje ste se naučili španščino? 0
Osaatteko myös portugalia? A-i zn------di p-rtu--l--o? A-- z---- t--- p----------- A-i z-a-e t-d- p-r-u-a-s-o- --------------------------- Ali znate tudi portugalsko? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. D---i--ma-- -n-----di i--l-j-n---. D-- i- m--- z--- t--- i----------- D-, i- m-l- z-a- t-d- i-a-i-a-s-o- ---------------------------------- Da, in malo znam tudi italijansko. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Z-i----m-- -- g-v-ri-e z-lo-d---o. Z-- s- m-- d- g------- z--- d----- Z-i s- m-, d- g-v-r-t- z-l- d-b-o- ---------------------------------- Zdi se mi, da govorite zelo dobro. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. J--iki -o -i pr-c-j-p--o--i. J----- s- s- p----- p------- J-z-k- s- s- p-e-e- p-d-b-i- ---------------------------- Jeziki so si precej podobni. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Do-----ih--a--o----um-m. D---- j-- l---- r------- D-b-o j-h l-h-o r-z-m-m- ------------------------ Dobro jih lahko razumem. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Vend-r -a-je go---i---in---sat--te-k-. V----- p- j- g------- i- p----- t----- V-n-a- p- j- g-v-r-t- i- p-s-t- t-ž-o- -------------------------------------- Vendar pa je govoriti in pisati težko. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Še ----k- n--ak d----. Š- v----- n---- d----- Š- v-l-k- n-p-k d-l-m- ---------------------- Še veliko napak delam. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Pro--m, -a -e--s---- -op--vi--. P------ d- m- v----- p--------- P-o-i-, d- m- v-a-i- p-p-a-i-e- ------------------------------- Prosim, da me vsakič popravite. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. V-š- i--o-o-----------r dobr-. V--- i---------- j- k-- d----- V-š- i-g-v-r-a-a j- k-r d-b-a- ------------------------------ Vaša izgovorjava je kar dobra. 0
Teillä on pieni aksentti. G--o--t- --rahl---na-l---m. G------- z r----- n-------- G-v-r-t- z r-h-i- n-g-a-o-. --------------------------- Govorite z rahlim naglasom. 0
Tunnistaa mistä tulette. Člov-------- ---n-,-o-ko----iha-a--. Č----- l---- u----- o---- p--------- Č-o-e- l-h-o u-a-e- o-k-d p-i-a-a-e- ------------------------------------ Človek lahko ugane, odkod prihajate. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? K--e-- j- --------r-n--ezi-? K----- j- v-- m------ j----- K-t-r- j- v-š m-t-r-n j-z-k- ---------------------------- Kateri je vaš materin jezik? 0
Käyttekö kielikurssia? A-i h-di-- -a-k--š-- j-z----ni -e-a-? A-- h----- n- k----- j-------- t----- A-i h-d-t- n- k-k-e- j-z-k-v-i t-č-j- ------------------------------------- Ali hodite na kakšen jezikovni tečaj? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? K------uč--ni- ---rablja-e? K----- u------ u----------- K-k-e- u-b-n-k u-o-a-l-a-e- --------------------------- Kakšen učbenik uporabljate? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. V---m -ren--ku n---e-- k--- se --mu-r-č-. V t-- t------- n- v--- k--- s- t--- r---- V t-m t-e-u-k- n- v-m- k-k- s- t-m- r-č-. ----------------------------------------- V tem trenutku ne vem, kako se temu reče. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Ne--pom--m-s--n-s-ov-. N- s------ s- n------- N- s-o-n-m s- n-s-o-a- ---------------------- Ne spomnim se naslova. 0
Olen unohtanut sen. P--abi--se--(---. P------ s-- (---- P-z-b-l s-m (-o-. ----------------- Pozabil sem (to). 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!