Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   sl Negacija 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [petinšestdeset]

Negacija 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? Al- -e--- --sta- dra-? A-- j- t- p----- d---- A-i j- t- p-s-a- d-a-? ---------------------- Ali je ta prstan drag? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. Ne--st--- -e---- ev-ov. N-- s---- l- s-- e----- N-, s-a-e l- s-o e-r-v- ----------------------- Ne, stane le sto evrov. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. Am-ak---z---- -ma- sam---etde-et. A---- j-- j-- i--- s--- p-------- A-p-k j-z j-h i-a- s-m- p-t-e-e-. --------------------------------- Ampak jaz jih imam samo petdeset. 0
Oletko jo valmis? S---- g-t-v-a- (pri-----------)? S- ž- g------- (---------------- S- ž- g-t-v-a- (-r-p-a-l-e-(-)-? -------------------------------- Si že gotov(a) (pripravljen(a))? 0
Ei, en vielä. N-, ne še. N-- n- š-- N-, n- š-. ---------- Ne, ne še. 0
Mutta olen kohta valmis. Ampa- --m-tako--go-o-(-). A---- b-- t---- g-------- A-p-k b-m t-k-j g-t-v-a-. ------------------------- Ampak bom takoj gotov(a). 0
Haluaisitko vielä keittoa? Bi---d--- š---e---uhe? B- r----- š- v-- j---- B- r-d-a- š- v-č j-h-? ---------------------- Bi rad(a) še več juhe? 0
Ei, en halua enää. Ne- n-če--je-v--. N-- n---- j- v--- N-, n-č-m j- v-č- ----------------- Ne, nočem je več. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. A-pak--i-š- en-sla-----. A---- b- š- e- s-------- A-p-k b- š- e- s-a-o-e-. ------------------------ Ampak bi še en sladoled. 0
Oletko asunut kauan täällä? Že do--- sta-u-e- t----? Ž- d---- s------- t----- Ž- d-l-o s-a-u-e- t-k-j- ------------------------ Že dolgo stanuješ tukaj? 0
En, vasta kuukauden. N-, ---- -n---s--. N-- š--- e- m----- N-, š-l- e- m-s-c- ------------------ Ne, šele en mesec. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. Ven--r -o-nam ž- v-l-k- --ud-. V----- p----- ž- v----- l----- V-n-a- p-z-a- ž- v-l-k- l-u-i- ------------------------------ Vendar poznam že veliko ljudi. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? Ali ---ju-r--pel-e---om-v? A-- s- j---- p----- d----- A-i s- j-t-i p-l-e- d-m-v- -------------------------- Ali se jutri pelješ domov? 0
En, vasta viikonloppuna. N-, -----k-n-- t--na. N-- š--- k---- t----- N-, š-l- k-n-c t-d-a- --------------------- Ne, šele konec tedna. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. V-ndar-pridem-že-v ---el-o--azaj. V----- p----- ž- v n------ n----- V-n-a- p-i-e- ž- v n-d-l-o n-z-j- --------------------------------- Vendar pridem že v nedeljo nazaj. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? J---voj--hči--e ----sl-? J- t---- h-- ž- o------- J- t-o-a h-i ž- o-r-s-a- ------------------------ Je tvoja hči že odrasla? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. Ne--i-a -e-e---d----js- let. N-- i-- š--- s--------- l--- N-, i-a š-l- s-d-m-a-s- l-t- ---------------------------- Ne, ima šele sedemnajst let. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. Ve-d-r -e im---a--a. V----- ž- i-- f----- V-n-a- ž- i-a f-n-a- -------------------- Vendar že ima fanta. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!