Lauseita

fi Viikonpäivät   »   kk Days of the week

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [тоғыз]

9 [toğız]

Days of the week

[Apta künderi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
maanantai Д--с---і Д------- Д-й-е-б- -------- Дүйсенбі 0
D-y--nbi D------- D-y-e-b- -------- Düysenbi
tiistai Се-с---і С------- С-й-е-б- -------- Сейсенбі 0
Se-se-bi S------- S-y-e-b- -------- Seysenbi
keskiviikko С-рсенбі С------- С-р-е-б- -------- Сәрсенбі 0
Sä-se--i S------- S-r-e-b- -------- Särsenbi
torstai Бе--ен-і Б------- Б-й-е-б- -------- Бейсенбі 0
Bey----i B------- B-y-e-b- -------- Beysenbi
perjantai Ж--а Ж--- Ж-м- ---- Жұма 0
J--a J--- J-m- ---- Juma
lauantai С---і С---- С-н-і ----- Сенбі 0
S---i S---- S-n-i ----- Senbi
sunnuntai Жекс-нбі Ж------- Ж-к-е-б- -------- Жексенбі 0
J-----bi J------- J-k-e-b- -------- Jeksenbi
viikko А--а А--- А-т- ---- Апта 0
A-ta A--- A-t- ---- Apta
maanantaista sunnuntaihin Д-йс-н-іден-----енб--- ----н Д---------- ж--------- д---- Д-й-е-б-д-н ж-к-е-б-г- д-й-н ---------------------------- Дүйсенбіден жексенбіге дейін 0
D--se-bi-e- je-----i----e--n D---------- j--------- d---- D-y-e-b-d-n j-k-e-b-g- d-y-n ---------------------------- Düysenbiden jeksenbige deyin
Ensimmäinen päivä on maanantai. Бі-і------н-–--үйсе--і. Б------ к-- – д-------- Б-р-н-і к-н – д-й-е-б-. ----------------------- Бірінші күн – дүйсенбі. 0
Bir-nş--k---–-d--se-b-. B------ k-- – d-------- B-r-n-i k-n – d-y-e-b-. ----------------------- Birinşi kün – düysenbi.
Toinen päivä on tiistai. Ек-нші-к-- - с-йсе-бі. Е----- к-- – с-------- Е-і-ш- к-н – с-й-е-б-. ---------------------- Екінші күн – сейсенбі. 0
E------k-- – sey-en-i. E----- k-- – s-------- E-i-ş- k-n – s-y-e-b-. ---------------------- Ekinşi kün – seysenbi.
Kolmas päivä on keskiviikko. Ү--н-і --н –-сәрсе---. Ү----- к-- – с-------- Ү-і-ш- к-н – с-р-е-б-. ---------------------- Үшінші күн – сәрсенбі. 0
Ü--nşi-kü------r-en--. Ü----- k-- – s-------- Ü-i-ş- k-n – s-r-e-b-. ---------------------- Üşinşi kün – särsenbi.
Neljäs päivä on torstai. Т--т-н-і-кү- --бей-ен-і. Т------- к-- – б-------- Т-р-і-ш- к-н – б-й-е-б-. ------------------------ Төртінші күн – бейсенбі. 0
T-r-i----k-n – ---s-nb-. T------- k-- – b-------- T-r-i-ş- k-n – b-y-e-b-. ------------------------ Törtinşi kün – beysenbi.
Viides päivä on perjantai. Бесі-ш----н ----м-. Б------ к-- – ж---- Б-с-н-і к-н – ж-м-. ------------------- Бесінші күн – жұма. 0
Be-in-- kün - j---. B------ k-- – j---- B-s-n-i k-n – j-m-. ------------------- Besinşi kün – juma.
Kuudes päivä on lauantai. А---н---к---- се---. А------ к-- – с----- А-т-н-ы к-н – с-н-і- -------------------- Алтыншы күн – сенбі. 0
Al---şı kün---s----. A------ k-- – s----- A-t-n-ı k-n – s-n-i- -------------------- Altınşı kün – senbi.
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Жетінш----н-–---к--нбі. Ж------ к-- – ж-------- Ж-т-н-і к-н – ж-к-е-б-. ----------------------- Жетінші күн – жексенбі. 0
J-tinşi-kü- - -e-s-n--. J------ k-- – j-------- J-t-n-i k-n – j-k-e-b-. ----------------------- Jetinşi kün – jeksenbi.
Viikossa on seitsemän päivää. А-т--- --ті-күн -ар. А----- ж--- к-- б--- А-т-д- ж-т- к-н б-р- -------------------- Аптада жеті күн бар. 0
A-tad- j--- -ün ba-. A----- j--- k-- b--- A-t-d- j-t- k-n b-r- -------------------- Aptada jeti kün bar.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Б-з тек-----күн ----с --т-й-із. Б-- т-- б-- к-- ж---- і-------- Б-з т-к б-с к-н ж-м-с і-т-й-і-. ------------------------------- Біз тек бес күн жұмыс істейміз. 0
B-z-t-----s-kü- -umıs--st-ymi-. B-- t-- b-- k-- j---- i-------- B-z t-k b-s k-n j-m-s i-t-y-i-. ------------------------------- Biz tek bes kün jumıs isteymiz.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!