Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   kk Learning foreign languages

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [жиырма үш]

23 [jïırma üş]

Learning foreign languages

[Şet tilderin üyrenw]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? С-з ---а-ш-----айда- ү-рендің--? С-- и-------- қ----- ү---------- С-з и-п-н-а-ы қ-й-а- ү-р-н-і-і-? -------------------------------- Сіз испаншаны қайдан үйрендіңіз? 0
Siz-ïs--n-a-- -ayda- ü-r---i---? S-- ï-------- q----- ü---------- S-z ï-p-n-a-ı q-y-a- ü-r-n-i-i-? -------------------------------- Siz ïspanşanı qaydan üyrendiñiz?
Osaatteko myös portugalia? По--у--л-а д- -і--сі- -е? П--------- д- б------ б-- П-р-у-а-ш- д- б-л-с-з б-? ------------------------- Португалша да білесіз бе? 0
Por--g--şa -a-bilesi--be? P--------- d- b------ b-- P-r-w-a-ş- d- b-l-s-z b-? ------------------------- Portwgalşa da bilesiz be?
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. И-- ---а- --а--я-ш- д- б------. И-- а---- и-------- д- б------- И-, а-д-п и-а-ь-н-а д- б-л-м-н- ------------------------------- Ия, аздап итальянша да білемін. 0
Ï--,--zd-p---a--a-şa--a-b-le---. Ï--- a---- ï-------- d- b------- Ï-a- a-d-p ï-a-y-n-a d- b-l-m-n- -------------------------------- Ïya, azdap ïtalyanşa da bilemin.
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. М--і-ш-- -із---е ж-қ------л-йсіз. М------- с-- ө-- ж---- с--------- М-н-ң-е- с-з ө-е ж-қ-ы с-й-е-с-з- --------------------------------- Меніңше, сіз өте жақсы сөйлейсіз. 0
Me-------si---t- ---sı-söyley-iz. M------- s-- ö-- j---- s--------- M-n-ñ-e- s-z ö-e j-q-ı s-y-e-s-z- --------------------------------- Meniñşe, siz öte jaqsı söyleysiz.
Kielet ovat aika samankaltaisia. Бұ--т-лд-р---р-бі--н- ә---тәу-р---сас. Б-- т----- б--------- ә-------- ұ----- Б-л т-л-е- б-р-б-р-н- ә-е-т-у-р ұ-с-с- -------------------------------------- Бұл тілдер бір-біріне әжептәуір ұқсас. 0
Bul ti-de- -ir-b---ne --e----i---qs--. B-- t----- b--------- ä-------- u----- B-l t-l-e- b-r-b-r-n- ä-e-t-w-r u-s-s- -------------------------------------- Bul tilder bir-birine äjeptäwir uqsas.
Minä ymmärrän niitä hyvin. М-н --а-ды---қ-ы тү--н-мін. М-- о----- ж---- т--------- М-н о-а-д- ж-қ-ы т-с-н-м-н- --------------------------- Мен оларды жақсы түсінемін. 0
Me---lar-- ja-s- -üs-n----. M-- o----- j---- t--------- M-n o-a-d- j-q-ı t-s-n-m-n- --------------------------- Men olardı jaqsı tüsinemin.
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Б--------ле--м-- жазу-қиын. Б---- с----- м-- ж--- қ---- Б-р-қ с-й-е- м-н ж-з- қ-ы-. --------------------------- Бірақ сөйлеу мен жазу қиын. 0
B--aq--ö---w me- ja-w qïı-. B---- s----- m-- j--- q---- B-r-q s-y-e- m-n j-z- q-ı-. --------------------------- Biraq söylew men jazw qïın.
Minä teen vielä monta virhettä. Ме--ж---------а-е--ібе-емін. М-- ж--- к-- қ--- ж--------- М-н ж-н- к-п қ-т- ж-б-р-м-н- ---------------------------- Мен және көп қате жіберемін. 0
Me--jä---köp-q--e ---er--in. M-- j--- k-- q--- j--------- M-n j-n- k-p q-t- j-b-r-m-n- ---------------------------- Men jäne köp qate jiberemin.
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. М-н---не-- ------п -ұ-ы--з-ы. М--- ү---- т------ т--------- М-н- ү-е-і т-з-т-п т-р-ң-з-ы- ----------------------------- Мені үнемі түзетіп тұрыңызшы. 0
M-ni --em--tüz-t-p-tur--ızş-. M--- ü---- t------ t--------- M-n- ü-e-i t-z-t-p t-r-ñ-z-ı- ----------------------------- Meni ünemi tüzetip turıñızşı.
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Д-быс-а-д--өте -а-с- ----сыз. Д--------- ө-- ж---- а------- Д-б-с-а-д- ө-е ж-қ-ы а-т-с-з- ----------------------------- Дыбыстарды өте жақсы айтасыз. 0
Dıbıstard- -te-jaq-- a-ta-ız. D--------- ö-- j---- a------- D-b-s-a-d- ö-e j-q-ı a-t-s-z- ----------------------------- Dıbıstardı öte jaqsı aytasız.
Teillä on pieni aksentti. А--ап а-ц-----і- -ар. А---- а--------- б--- А-д-п а-ц-н-і-і- б-р- --------------------- Аздап акцентіңіз бар. 0
Az-ap-ak--nt-ñi- --r. A---- a--------- b--- A-d-p a-c-n-i-i- b-r- --------------------- Azdap akcentiñiz bar.
Tunnistaa mistä tulette. Қайдан-кел-ені-із--і---ед-. Қ----- к--------- б-------- Қ-й-а- к-л-е-і-і- б-л-н-д-. --------------------------- Қайдан келгеніңіз білінеді. 0
Qa-----ke---ni-iz bil--edi. Q----- k--------- b-------- Q-y-a- k-l-e-i-i- b-l-n-d-. --------------------------- Qaydan kelgeniñiz bilinedi.
Mikä on teidän äidinkielenne? С--д----н- -і----з қай--іл? С----- а-- т------ қ-- т--- С-з-і- а-а т-л-ң-з қ-й т-л- --------------------------- Сіздің ана тіліңіз қай тіл? 0
Siz-iñ-a-a ---iñ-z-qay --l? S----- a-- t------ q-- t--- S-z-i- a-a t-l-ñ-z q-y t-l- --------------------------- Sizdiñ ana tiliñiz qay til?
Käyttekö kielikurssia? Т-- ү-р-ну к----на-бара--- ба? Т-- ү----- к------ б------ б-- Т-л ү-р-н- к-р-ы-а б-р-с-з б-? ------------------------------ Тіл үйрену курсына барасыз ба? 0
Til-ü-ren---w-s-na-barasız ba? T-- ü----- k------ b------ b-- T-l ü-r-n- k-r-ı-a b-r-s-z b-? ------------------------------ Til üyrenw kwrsına barasız ba?
Mitä oppikirjaa käytätte? Қандай--қ-лы-т- ----а--насыз? Қ----- о------- п------------ Қ-н-а- о-у-ы-т- п-й-а-а-а-ы-? ----------------------------- Қандай оқулықты пайдаланасыз? 0
Q--d-- o-w--q-ı-pa-da-an--ız? Q----- o------- p------------ Q-n-a- o-w-ı-t- p-y-a-a-a-ı-? ----------------------------- Qanday oqwlıqtı paydalanasız?
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Д-л-қ--ір -ны--а-ы---------і-. Д-- қ---- о--- а--- б--------- Д-л қ-з-р о-ы- а-ы- б-л-е-м-н- ------------------------------ Дәл қазір оның атын білмеймін. 0
D-l -azi----ıñ----- bi-m-ym-n. D-- q---- o--- a--- b--------- D-l q-z-r o-ı- a-ı- b-l-e-m-n- ------------------------------ Däl qazir onıñ atın bilmeymin.
Minulle ei tule nimi mieleen. Атау---с--- ----е- -ұр. А---- е---- т----- т--- А-а-ы е-і-е т-с-е- т-р- ----------------------- Атауы есіме түспей тұр. 0
At--- esi-e ----ey-t-r. A---- e---- t----- t--- A-a-ı e-i-e t-s-e- t-r- ----------------------- Atawı esime tüspey tur.
Olen unohtanut sen. Ұ-ытып-қ-л---. Ұ----- қ------ Ұ-ы-ы- қ-л-ы-. -------------- Ұмытып қалдым. 0
Umıt-p--a-dı-. U----- q------ U-ı-ı- q-l-ı-. -------------- Umıtıp qaldım.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!