Lauseita

fi Taksissa   »   kk In the taxi

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [отыз сегіз]

38 [otız segiz]

In the taxi

[Taksïde]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. Такс--шақ-р-ңызшы. Т---- ш----------- Т-к-и ш-қ-р-ң-з-ы- ------------------ Такси шақырыңызшы. 0
Ta-s--ş---r-ñız-ı. T---- ş----------- T-k-ï ş-q-r-ñ-z-ı- ------------------ Taksï şaqırıñızşı.
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? В------а--ей-н -қ-сы қа--а? В------- д---- а---- қ----- В-к-а-ғ- д-й-н а-ы-ы қ-н-а- --------------------------- Вокзалға дейін ақысы қанша? 0
V---alğa---y-n--q-s----n--? V------- d---- a---- q----- V-k-a-ğ- d-y-n a-ı-ı q-n-a- --------------------------- Vokzalğa deyin aqısı qanşa?
Paljonko matka lentokentälle maksaa? Ә---айға-д--ін қ-нша? Ә------- д---- қ----- Ә-е-а-ғ- д-й-н қ-н-а- --------------------- Әуежайға дейін қанша? 0
Ä-ej--ğa ----n--anş-? Ä------- d---- q----- Ä-e-a-ğ- d-y-n q-n-a- --------------------- Äwejayğa deyin qanşa?
Eteenpäin, kiitos. Т-к----р--------з. Т--- ж--- б------- Т-к- ж-р- б-р-ң-з- ------------------ Тіке жүре беріңіз. 0
T-ke--ü---b---ñ--. T--- j--- b------- T-k- j-r- b-r-ñ-z- ------------------ Tike jüre beriñiz.
Tästä oikealle, kiitos. О-ы-ж---е--оң-а-бұ-----ы--ы. О-- ж----- о--- б----------- О-ы ж-р-е- о-ғ- б-р-л-ң-з-ы- ---------------------------- Осы жерден оңға бұрылыңызшы. 0
O-- j----n-oñğ---urı------ı. O-- j----- o--- b----------- O-ı j-r-e- o-ğ- b-r-l-ñ-z-ı- ---------------------------- Osı jerden oñğa burılıñızşı.
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Ана--б--ыш-ан --лғ--бұ----ңы-. А--- б------- с---- б--------- А-а- б-р-ш-а- с-л-а б-р-л-ң-з- ------------------------------ Анау бұрыштан солға бұрылыңыз. 0
A-aw -ur----- ---ğa---rı--ñı-. A--- b------- s---- b--------- A-a- b-r-ş-a- s-l-a b-r-l-ñ-z- ------------------------------ Anaw burıştan solğa burılıñız.
Minulla on kiire. Мен-асығ-сп--. М-- а--------- М-н а-ы-ы-п-н- -------------- Мен асығыспын. 0
M-- a-ığ-spı-. M-- a--------- M-n a-ı-ı-p-n- -------------- Men asığıspın.
Minulla on aikaa. М-н-ң ---ыт-м-б--. М---- у------ б--- М-н-ң у-қ-т-м б-р- ------------------ Менің уақытым бар. 0
M-niñ--a-ıt---ba-. M---- w------ b--- M-n-ñ w-q-t-m b-r- ------------------ Meniñ waqıtım bar.
Ajakaa hitaammin, kiitos. Ө--не--н, -қыр-н-ж----і-ш-. Ө-------- а----- ж--------- Ө-і-е-і-, а-ы-ы- ж-р-ң-з-і- --------------------------- Өтінемін, ақырын жүріңізші. 0
Ö-i-em--, --ır-n--ü--ñi-ş-. Ö-------- a----- j--------- Ö-i-e-i-, a-ı-ı- j-r-ñ-z-i- --------------------------- Ötinemin, aqırın jüriñizşi.
Pysäyttäkää tässä, kiitos. О-ы -е-ге т-қт---з--. О-- ж---- т---------- О-ы ж-р-е т-қ-а-ы-ш-. --------------------- Осы жерге тоқтаңызшы. 0
O-ı ------toqta---şı. O-- j---- t---------- O-ı j-r-e t-q-a-ı-ş-. --------------------- Osı jerge toqtañızşı.
Odottakaa hetki. С-- күт- тұ-ың--ш-. С-- к--- т--------- С-л к-т- т-р-ң-з-ы- ------------------- Сәл күте тұрыңызшы. 0
S-- --t--tu--ñ---ı. S-- k--- t--------- S-l k-t- t-r-ñ-z-ı- ------------------- Säl küte turıñızşı.
Palaan pian. Мен тез -елемін. М-- т-- к------- М-н т-з к-л-м-н- ---------------- Мен тез келемін. 0
Me- -e- --l-m--. M-- t-- k------- M-n t-z k-l-m-n- ---------------- Men tez kelemin.
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. М--ан че--б--і--з--. М---- ч-- б--------- М-ғ-н ч-к б-р-ң-з-і- -------------------- Маған чек беріңізші. 0
Ma--n çek be-iñizş-. M---- ç-- b--------- M-ğ-n ç-k b-r-ñ-z-i- -------------------- Mağan çek beriñizşi.
Minulla ei ole pikkurahaa. Мен-е -с-қ а-ша-жо-. М---- ұ--- а--- ж--- М-н-е ұ-а- а-ш- ж-қ- -------------------- Менде ұсақ ақша жоқ. 0
Mend- us-q----a--oq. M---- u--- a--- j--- M-n-e u-a- a-ş- j-q- -------------------- Mende usaq aqşa joq.
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. Д-рыс, --л-а-ы-----ңі--- --ы-ы-. Д----- қ------- ө------- а------ Д-р-с- қ-л-а-ы- ө-і-і-г- а-ы-ы-. -------------------------------- Дұрыс, қалғанын өзіңізге алыңыз. 0
D--ı-- qa-ğan-n--ziñ-z---al-ñ--. D----- q------- ö------- a------ D-r-s- q-l-a-ı- ö-i-i-g- a-ı-ı-. -------------------------------- Durıs, qalğanın öziñizge alıñız.
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. М-ні-----меке----ғ- а--рыңы-. М--- о-- м--------- а-------- М-н- о-ы м-к-н-а-ғ- а-а-ы-ы-. ----------------------------- Мені осы мекенжайға апарыңыз. 0
Me-i---ı m--enj-yğ--ap-r-ñı-. M--- o-- m--------- a-------- M-n- o-ı m-k-n-a-ğ- a-a-ı-ı-. ----------------------------- Meni osı mekenjayğa aparıñız.
Ajakaa minut hotellilleni. Мені қо-а--ү-і-- -п----ыз. М--- қ---- ү---- а-------- М-н- қ-н-қ ү-і-е а-а-ы-ы-. -------------------------- Мені қонақ үйіме апарыңыз. 0
M----qo----üy--e-a-ar---z. M--- q---- ü---- a-------- M-n- q-n-q ü-i-e a-a-ı-ı-. -------------------------- Meni qonaq üyime aparıñız.
Ajakaa minut rannalle. М--------ж--ға -па-----. М--- ж-------- а-------- М-н- ж-ғ-ж-й-а а-а-ы-ы-. ------------------------ Мені жағажайға апарыңыз. 0
Me-i---ğa-ayğ- a-ar--ı-. M--- j-------- a-------- M-n- j-ğ-j-y-a a-a-ı-ı-. ------------------------ Meni jağajayğa aparıñız.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?