Lauseita

fi iso – pieni   »   kk big – small

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [алпыс сегіз]

68 [alpıs segiz]

big – small

[Ülken – kişkentay]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
iso ja pieni ү------ән- к-шк----й ү---- ж--- к-------- ү-к-н ж-н- к-ш-е-т-й -------------------- үлкен және кішкентай 0
ül--- -ä-- -i-k-n-ay ü---- j--- k-------- ü-k-n j-n- k-ş-e-t-y -------------------- ülken jäne kişkentay
Elefantti on iso. П-л үлке-. П-- ү----- П-л ү-к-н- ---------- Піл үлкен. 0
P-l -lk--. P-- ü----- P-l ü-k-n- ---------- Pil ülken.
Hiiri on pieni. Т--------ш---т--. Т----- к--------- Т-ш-а- к-ш-е-т-й- ----------------- Тышқан кішкентай. 0
T-ş-a- -i-k----y. T----- k--------- T-ş-a- k-ş-e-t-y- ----------------- Tışqan kişkentay.
pimeä ja valoisa қ-ра-ғ- жә-е жар-қ қ------ ж--- ж---- қ-р-ң-ы ж-н- ж-р-қ ------------------ қараңғы және жарық 0
qara-ğı -ä---jar-q q------ j--- j---- q-r-ñ-ı j-n- j-r-q ------------------ qarañğı jäne jarıq
Yö on pimeä. Т-н --р--ғ-. Т-- қ------- Т-н қ-р-ң-ы- ------------ Түн қараңғы. 0
T-n q----ğ-. T-- q------- T-n q-r-ñ-ı- ------------ Tün qarañğı.
Päivä on valoisa. К---і---ары-. К----- ж----- К-н-і- ж-р-қ- ------------- Күндіз жарық. 0
K-ndiz---r-q. K----- j----- K-n-i- j-r-q- ------------- Kündiz jarıq.
vanha ja nuori к--і-ж--е --с к--- ж--- ж-- к-р- ж-н- ж-с ------------- кәрі және жас 0
käri-jä-- j-s k--- j--- j-- k-r- j-n- j-s ------------- käri jäne jas
Isoisämme on hyvin vanha. Біз--- -----з ө-е--әр-. Б----- а----- ө-- к---- Б-з-і- а-а-ы- ө-е к-р-. ----------------------- Біздің атамыз өте кәрі. 0
Bi--iñ -ta-ız-ö-e kär-. B----- a----- ö-- k---- B-z-i- a-a-ı- ö-e k-r-. ----------------------- Bizdiñ atamız öte käri.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. 7- --- --р-н о- ----бо---н. 7- ж-- б---- о- ж-- б------ 7- ж-л б-р-н о- ж-с б-л-а-. --------------------------- 70 жыл бұрын ол жас болған. 0
70--ı----rın-ol ja- b-lğan. 7- j-- b---- o- j-- b------ 7- j-l b-r-n o- j-s b-l-a-. --------------------------- 70 jıl burın ol jas bolğan.
kaunis ja ruma ә---і ж----ұ-қы--ыз ә---- ж--- ұ------- ә-е-і ж-н- ұ-қ-н-ы- ------------------- әдемі және ұсқынсыз 0
ädem--j--e --qı--ız ä---- j--- u------- ä-e-i j-n- u-q-n-ı- ------------------- ädemi jäne usqınsız
Perhonen on kaunis. Көбе-ек ә-емі. К------ ә----- К-б-л-к ә-е-і- -------------- Көбелек әдемі. 0
K-b-l-k----m-. K------ ä----- K-b-l-k ä-e-i- -------------- Köbelek ädemi.
Hämähäkki on ruma. Өр--к---ұ-қ--с-з. Ө------ ұ-------- Ө-м-к-і ұ-қ-н-ы-. ----------------- Өрмекші ұсқынсыз. 0
Ö--ekşi--sqı-s-z. Ö------ u-------- Ö-m-k-i u-q-n-ı-. ----------------- Örmekşi usqınsız.
lihava ja laiha с-мі- -арық с---- ----- с-м-з --р-қ ----------- семіз -арық 0
sem----a--q s---- ----- s-m-z --r-q ----------- semiz -arıq
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. С-л--ғы 1-- ке-- ә-ел -е---. С------ 1-- к--- ә--- с----- С-л-а-ы 1-0 к-л- ә-е- с-м-з- ---------------------------- Салмағы 100 келі әйел семіз. 0
S---ağı-10- k-li-ä-el --m--. S------ 1-- k--- ä--- s----- S-l-a-ı 1-0 k-l- ä-e- s-m-z- ---------------------------- Salmağı 100 keli äyel semiz.
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. С-лма-ы 50-------амм-ерк-к ----. С------ 5- к-------- е---- а---- С-л-а-ы 5- к-л-г-а-м е-к-к а-ы-. -------------------------------- Салмағы 50 килограмм еркек арық. 0
Sa-mağ- -- kïlo--a---er-e- a--q. S------ 5- k-------- e---- a---- S-l-a-ı 5- k-l-g-a-m e-k-k a-ı-. -------------------------------- Salmağı 50 kïlogramm erkek arıq.
kallis ja halpa қ-мбат-жә-- -рз-н қ----- ж--- а---- қ-м-а- ж-н- а-з-н ----------------- қымбат және арзан 0
q----t-j-ne-a---n q----- j--- a---- q-m-a- j-n- a-z-n ----------------- qımbat jäne arzan
Auto on kallis. Маши-а -----т. М----- қ------ М-ш-н- қ-м-а-. -------------- Машина қымбат. 0
M---n- --mba-. M----- q------ M-ş-n- q-m-a-. -------------- Maşïna qımbat.
Sanomalehti on halpa. Га-ет --з--. Г---- а----- Г-з-т а-з-н- ------------ Газет арзан. 0
G-zet---za-. G---- a----- G-z-t a-z-n- ------------ Gazet arzan.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…