Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   sk Učiť sa cudzie jazyky

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [dvadsaťtri]

Učiť sa cudzie jazyky

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? K-- s-e -a -a-č----po-špa-iel-k-? K-- s-- s- n------ p- š---------- K-e s-e s- n-u-i-i p- š-a-i-l-k-? --------------------------------- Kde ste sa naučili po španielsky? 0
Osaatteko myös portugalia? Ho-o--te aj-po-p-------s--? H------- a- p- p----------- H-v-r-t- a- p- p-r-u-a-s-y- --------------------------- Hovoríte aj po portugalsky? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Á--, a-hovorím--------hu-p- -alia--k-. Á--- a h------ a- t----- p- t--------- Á-o- a h-v-r-m a- t-o-h- p- t-l-a-s-y- -------------------------------------- Áno, a hovorím aj trochu po taliansky. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. M---ím s---ž- h--or-t----ľmi dob-e. M----- s-- ž- h------- v---- d----- M-s-í- s-, ž- h-v-r-t- v-ľ-i d-b-e- ----------------------------------- Myslím si, že hovoríte veľmi dobre. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Tie jazyky--- si d--- -o--b-é. T-- j----- s- s- d--- p------- T-e j-z-k- s- s- d-s- p-d-b-é- ------------------------------ Tie jazyky sú si dosť podobné. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Ro--miem--m----r-. R------- i- d----- R-z-m-e- i- d-b-e- ------------------ Rozumiem im dobre. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Ale--oz---v-ť a ----ť--- ťažk-. A-- r-------- a p---- j- ť----- A-e r-z-r-v-ť a p-s-ť j- ť-ž-é- ------------------------------- Ale rozprávať a písať je ťažké. 0
Minä teen vielä monta virhettä. R---- -š-e---ľ- ---b. R---- e--- v--- c---- R-b-m e-t- v-ľ- c-ý-. --------------------- Robím ešte veľa chýb. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. V-dy-m---p-a---, p--s-m. V--- m- o------- p------ V-d- m- o-r-v-e- p-o-í-. ------------------------ Vždy ma opravte, prosím. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. V-š- výsl---o----e -e-----do--á. V--- v--------- j- c----- d----- V-š- v-s-o-n-s- j- c-l-o- d-b-á- -------------------------------- Vaša výslovnosť je celkom dobrá. 0
Teillä on pieni aksentti. M-t---l-bý---ízv--. M--- s---- p------- M-t- s-a-ý p-í-v-k- ------------------- Máte slabý prízvuk. 0
Tunnistaa mistä tulette. Č--v----a-k---is-í- ---i---ste. Č----- ľ---- z----- o----- s--- Č-o-e- ľ-h-o z-s-í- o-k-a- s-e- ------------------------------- Človek ľahko zistí, odkiaľ ste. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? A----e-vá----ter-nský -azy-? A-- j- v-- m--------- j----- A-ý j- v-š m-t-r-n-k- j-z-k- ---------------------------- Aký je váš materinský jazyk? 0
Käyttekö kielikurssia? C---ít--na--e-a-ý-j--yk-v- ku-z? C------ n- n----- j------- k---- C-o-í-e n- n-j-k- j-z-k-v- k-r-? -------------------------------- Chodíte na nejaký jazykový kurz? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Akú u-e--i-u p-u-íva-e? A-- u------- p--------- A-ú u-e-n-c- p-u-í-a-e- ----------------------- Akú učebnicu používate? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Momen---n---ev---,---o-s- to---lá. M--------- n------ a-- s- t- v---- M-m-n-á-n- n-v-e-, a-o s- t- v-l-. ---------------------------------- Momentálne neviem, ako sa to volá. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Ne--že--si--po---ú---a---zov. N------ s- s------- n- n----- N-m-ž-m s- s-o-e-ú- n- n-z-v- ----------------------------- Nemôžem si spomenúť na názov. 0
Olen unohtanut sen. Za-udo- s-m to. Z------ s-- t-- Z-b-d-l s-m t-. --------------- Zabudol som to. 0

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!