Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   nl Ontkenning 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [vijfenzestig]

Ontkenning 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? Is-d--ri-g-d--r? Is de ring duur? I- d- r-n- d-u-? ---------------- Is de ring duur? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. Ne-- hi- --st--aar-hond-rd --r-. Nee, hij kost maar honderd euro. N-e- h-j k-s- m-a- h-n-e-d e-r-. -------------------------------- Nee, hij kost maar honderd euro. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. Ma-r ik-h-b er ---------t--. Maar ik heb er maar vijftig. M-a- i- h-b e- m-a- v-j-t-g- ---------------------------- Maar ik heb er maar vijftig. 0
Oletko jo valmis? Be- j------la--? Ben je al klaar? B-n j- a- k-a-r- ---------------- Ben je al klaar? 0
Ei, en vielä. N--- n-g-n--t. Nee, nog niet. N-e- n-g n-e-. -------------- Nee, nog niet. 0
Mutta olen kohta valmis. Maa---k---n-z--klaar. Maar ik ben zo klaar. M-a- i- b-n z- k-a-r- --------------------- Maar ik ben zo klaar. 0
Haluaisitko vielä keittoa? Wil je-n-- soe-? Wil je nog soep? W-l j- n-g s-e-? ---------------- Wil je nog soep? 0
Ei, en halua enää. Nee- ik--i- er -----mee-. Nee, ik wil er geen meer. N-e- i- w-l e- g-e- m-e-. ------------------------- Nee, ik wil er geen meer. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. M-a----- w-- ee--i--je. Maar nog wel een ijsje. M-a- n-g w-l e-n i-s-e- ----------------------- Maar nog wel een ijsje. 0
Oletko asunut kauan täällä? Wo-- ---hie---l-l--g? Woon je hier al lang? W-o- j- h-e- a- l-n-? --------------------- Woon je hier al lang? 0
En, vasta kuukauden. Ne-,-p-- -e- --a--. Nee, pas een maand. N-e- p-s e-n m-a-d- ------------------- Nee, pas een maand. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. M-a- -k---n--l ---l-m-n---. Maar ik ken al veel mensen. M-a- i- k-n a- v-e- m-n-e-. --------------------------- Maar ik ken al veel mensen. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? G--je-m-rge---aar huis? Ga je morgen naar huis? G- j- m-r-e- n-a- h-i-? ----------------------- Ga je morgen naar huis? 0
En, vasta viikonloppuna. Ne-, p-- -- --- wee-end. Nee, pas in het weekend. N-e- p-s i- h-t w-e-e-d- ------------------------ Nee, pas in het weekend. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. Ma----- k------d-- -- ---u-. Maar ik kom zondag al terug. M-a- i- k-m z-n-a- a- t-r-g- ---------------------------- Maar ik kom zondag al terug. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? Is je--------------lw-s-en? Is je dochter al volwassen? I- j- d-c-t-r a- v-l-a-s-n- --------------------------- Is je dochter al volwassen? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. N-e--z---s-p-s----e-t-e-. Nee, ze is pas zeventien. N-e- z- i- p-s z-v-n-i-n- ------------------------- Nee, ze is pas zeventien. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. Maa--z- -e--- ---e-n ---en-. Maar ze heeft al een vriend. M-a- z- h-e-t a- e-n v-i-n-. ---------------------------- Maar ze heeft al een vriend. 0

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!