Vestmik

et Sidesõnad 4   »   fi Konjunktioita 4

97 [üheksakümmend seitse]

Sidesõnad 4

Sidesõnad 4

97 [yhdeksänkymmentäseitsemän]

Konjunktioita 4

Valige, kuidas soovite tõlget näha:   
eesti soome Mängi Rohkem
Ta jäi magama, kuigi telekas töötas. H----uka-ti, -ai-ka--e--v-si- -l- pääl--. H-- n------- v----- t-------- o-- p------ H-n n-k-h-i- v-i-k- t-l-v-s-o o-i p-ä-l-. ----------------------------------------- Hän nukahti, vaikka televisio oli päällä. 0
Ta jäi veel, kuigi juba oli hilja. Hä---äi, v-ik-- ol---n----h-. H-- j--- v----- o----- m----- H-n j-i- v-i-k- o-i-i- m-ö-ä- ----------------------------- Hän jäi, vaikka olikin myöhä. 0
Ta ei tulnud, kuigi me leppisime kohtumise kokku. H----------ut, vai----ol-m-e -o-------ta--amis--. H-- e- t------ v----- o----- s------- t---------- H-n e- t-l-u-, v-i-k- o-i-m- s-p-n-e- t-p-a-i-e-. ------------------------------------------------- Hän ei tullut, vaikka olimme sopineet tapaamisen. 0
Telekas töötas. Sellele vaatamata jäi ta magama. Te---is-o o-i -ä--lä. Si--ä h--li----a -ä- nu-ah-i. T-------- o-- p------ S---- h--------- h-- n------- T-l-v-s-o o-i p-ä-l-. S-i-ä h-o-i-a-t- h-n n-k-h-i- --------------------------------------------------- Televisio oli päällä. Siitä huolimatta hän nukahti. 0
Oli juba hilja. Sellele vaatamata jäi ta veel. Oli --ö--. --it---uo-i--t-a -ä- j--. O-- m----- S---- h--------- h-- j--- O-i m-ö-ä- S-i-ä h-o-i-a-t- h-n j-i- ------------------------------------ Oli myöhä. Siitä huolimatta hän jäi. 0
Me leppisime kohtumise kokku. Sellele vaatamata ta ei tulnud. Ol-m-e--o-in-e--ta---m-s-n. --itä --------ta-hä---i--ull-t. O----- s------- t---------- S---- h--------- h-- e- t------ O-i-m- s-p-n-e- t-p-a-i-e-. S-i-ä h-o-i-a-t- h-n e- t-l-u-. ----------------------------------------------------------- Olimme sopineet tapaamisen. Siitä huolimatta hän ei tullut. 0
Ehkki tal ei ole juhiluba, sõidab ta autoga. V--kk- -ä-ellä -- --e--jo-ortt--,-hän-a--a a--o-. V----- h------ e- o-- a---------- h-- a--- a----- V-i-k- h-n-l-ä e- o-e a-o-o-t-i-, h-n a-a- a-t-a- ------------------------------------------------- Vaikka hänellä ei ole ajokorttia, hän ajaa autoa. 0
Ehkki tänav on libe, sõidab ta kiiresti. V--k-a-tie-on liuk--,--än aj-a-kov-a. V----- t-- o- l------ h-- a--- k----- V-i-k- t-e o- l-u-a-, h-n a-a- k-v-a- ------------------------------------- Vaikka tie on liukas, hän ajaa kovaa. 0
Ehkki ta on purjus, sõidab ta rattaga. Vaikka---------um-la-sa- h-- aj-a-p-----l-. V----- h-- o- h--------- h-- a--- p-------- V-i-k- h-n o- h-m-l-s-a- h-n a-a- p-ö-ä-l-. ------------------------------------------- Vaikka hän on humalassa, hän ajaa pyörällä. 0
Tal ei ole juhiluba. Sellele vaatamata sõidab ta autoga. H-n---ä-ei --e--joko--tia- Sii-ä-------a-----ä--aj-a au--a. H------ e- o-- a---------- S---- h--------- h-- a--- a----- H-n-l-ä e- o-e a-o-o-t-i-. S-i-ä h-o-i-a-t- h-n a-a- a-t-a- ----------------------------------------------------------- Hänellä ei ole ajokorttia. Siitä huolimatta hän ajaa autoa. 0
Tänav on libe. Sellele vaatamata sõidab ta nii kiiresti. Ti- o- liu-as. ---tä--u-l-ma----h-n-a--a kov--. T-- o- l------ S---- h--------- h-- a--- k----- T-e o- l-u-a-. S-i-ä h-o-i-a-t- h-n a-a- k-v-a- ----------------------------------------------- Tie on liukas. Siitä huolimatta hän ajaa kovaa. 0
Ta on purjus. Sellele vaatamata sõidab ta rattaga. H-n on-huma-a-sa.-----ä-----i------h-n-ajaa-p----ll-. H-- o- h--------- S---- h--------- h-- a--- p-------- H-n o- h-m-l-s-a- S-i-ä h-o-i-a-t- h-n a-a- p-ö-ä-l-. ----------------------------------------------------- Hän on humalassa. Siitä huolimatta hän ajaa pyörällä. 0
Ta ei leia töökohta, kuigi ta on õppinud. H-n----l-y---työ--ikka-- v-ikka--- --is---l--. H-- e- l---- t---------- v----- o- o---------- H-n e- l-y-ä t-ö-a-k-a-, v-i-k- o- o-i-k-l-u-. ---------------------------------------------- Hän ei löydä työpaikkaa, vaikka on opiskellut. 0
Ta ei lähe arsti juurde, kuigi tal on valud. H-- -i---ne l-----i-l-,-vaikk--------ä--n-k----a. H-- e- m--- l---------- v----- h------ o- k------ H-n e- m-n- l-ä-ä-i-l-, v-i-k- h-n-l-ä o- k-p-j-. ------------------------------------------------- Hän ei mene lääkärille, vaikka hänellä on kipuja. 0
Ta ostab auto, kuigi tal ei ole raha. Hän ---a- a--o---vaikka--ä---lä-ei--le -a-a-. H-- o---- a----- v----- h------ e- o-- r----- H-n o-t-a a-t-n- v-i-k- h-n-l-ä e- o-e r-h-a- --------------------------------------------- Hän ostaa auton, vaikka hänellä ei ole rahaa. 0
Ta on õppinud. Sellele vaatamata ei leia ta töökohta. H-n--n--p---e--u-- -ii-- -uolima--- -än-e--l-ydä------ik--a. H-- o- o---------- S---- h--------- h-- e- l---- t---------- H-n o- o-i-k-l-u-. S-i-ä h-o-i-a-t- h-n e- l-y-ä t-ö-a-k-a-. ------------------------------------------------------------ Hän on opiskellut. Siitä huolimatta hän ei löydä työpaikkaa. 0
Tal on valud. Sellele vaatamata ei lähe ta arsti juurde. H---ll---n-k----a. Si-tä---o-im-t-a---- -- me----ä--ä----e. H------ o- k------ S---- h--------- h-- e- m--- l---------- H-n-l-ä o- k-p-j-. S-i-ä h-o-i-a-t- h-n e- m-n- l-ä-ä-i-l-. ----------------------------------------------------------- Hänellä on kipuja. Siitä huolimatta hän ei mene lääkärille. 0
Tal ei ole raha. Sellele vaatamata ostab ta auto. H-nellä ei-o-e--aha-.-Si--ä h-------ta---- o-taa a-t--. H------ e- o-- r----- S---- h--------- h-- o---- a----- H-n-l-ä e- o-e r-h-a- S-i-ä h-o-i-a-t- h-n o-t-a a-t-n- ------------------------------------------------------- Hänellä ei ole rahaa. Siitä huolimatta hän ostaa auton. 0

Lae alla MP3 (.zip failid)

Videot ei leitud!

Noored õpivad teistmoodi kui vanad

Lapsed õpivad keeli üsna kiiresti. Täiskasvanutel võtab see tavaliselt kauema aega. Kuid lapsed ei õpi täiskasvanutest paremini. Nad lihtsalt õpivad teistmoodi. Uue keele õppimisel saavutab aju üsna palju. Aju peab samaaegselt õppima palju erinevaid asju. Keele õppimisel ei piisa vaid sellele mõtlemisest. Inimene peab õppima uusi sõnu välja ütlema. Seepärast peavad kõneorganid õppima uusi liigutusi. Aju peab õppima toime tulema uute situatsioonidega. Võõras keeles suhtlemine on väljakutse. Kuid täiskasvanud õpivad erinevates eluetappides keeli erinevalt. 20-30-aastaselt on täiskasvanud veel õppimisharjumus. Kool ja õppimine ei ole liiga kauges minevikus. Seega on aju hästi treenitud. Niisiis suudab aju omandada võõrkeeli väga kõrgel tasemel. 40-50-aastased inimesed on juba palu õppinud. Nende ajule on antud kogemused kasuks. Nad suudavad uut materjali hästi seostada vanade teadmistega. Selles vanuses õpib inimene hästi asju, mis on talle juba tuttavad. See võib tähendada näiteks keeli, mis on sarnased keeltega, mida ta on juba varem õppinud. 60- ja 70-aastaselt on tavaliselt inimesel palju vaba aega. Neil on aega palju harjutada. See on aga keelte puhul eriti oluline. Vanemad inimesed õpivad näiteks eriti hästi võõrkeeles kirjutama. Igas eas on võimalik edukalt õppida. Aju suudab luua uusi närvirakke ka pärast puberteediiga. Ja ta naudib seda...