Vestmik

et Omadussõnad 2   »   fi Adjektiiveja 2

79 [seitsekümmend üheksa]

Omadussõnad 2

Omadussõnad 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Valige, kuidas soovite tõlget näha:   
eesti soome Mängi Rohkem
Mul on sinine kleit seljas. M-nulla -n -----e--mekk--p-ä-----. Minulla on sininen mekko päälläni. M-n-l-a o- s-n-n-n m-k-o p-ä-l-n-. ---------------------------------- Minulla on sininen mekko päälläni. 0
Mul on punane kleit seljas. Minul----n--una-----me--- päälläni. Minulla on punainen mekko päälläni. M-n-l-a o- p-n-i-e- m-k-o p-ä-l-n-. ----------------------------------- Minulla on punainen mekko päälläni. 0
Mul on roheline kleit seljas. M-nu-----n v----ä me----p-ä----i. Minulla on vihreä mekko päälläni. M-n-l-a o- v-h-e- m-k-o p-ä-l-n-. --------------------------------- Minulla on vihreä mekko päälläni. 0
Ma ostan musta koti. Minä-ost-n ----a- l-uk--. Minä ostan mustan laukun. M-n- o-t-n m-s-a- l-u-u-. ------------------------- Minä ostan mustan laukun. 0
Ma ostan pruuni koti. M----os-a- --s--a---au-u-. Minä ostan ruskean laukun. M-n- o-t-n r-s-e-n l-u-u-. -------------------------- Minä ostan ruskean laukun. 0
Ma ostan valge koti. M--- os------lkois-n -a-k-n. Minä ostan valkoisen laukun. M-n- o-t-n v-l-o-s-n l-u-u-. ---------------------------- Minä ostan valkoisen laukun. 0
Mul on vaja uut autot. M--- -a--i-sen uu-e- --ton. Minä tarvitsen uuden auton. M-n- t-r-i-s-n u-d-n a-t-n- --------------------------- Minä tarvitsen uuden auton. 0
Mul on vaja kiiret autot. Mi-ä-ta-v----- no--a---u-on. Minä tarvitsen nopean auton. M-n- t-r-i-s-n n-p-a- a-t-n- ---------------------------- Minä tarvitsen nopean auton. 0
Mul on vaja mugavat autot. Mi-ä-tarv-t-e----k--a- au--n. Minä tarvitsen mukavan auton. M-n- t-r-i-s-n m-k-v-n a-t-n- ----------------------------- Minä tarvitsen mukavan auton. 0
Seal üleval elab vana naine. T--ll- ylhää-lä as-- -anh- --i-en. Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. T-o-l- y-h-ä-l- a-u- v-n-a n-i-e-. ---------------------------------- Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. 0
Seal üleval elab paks naine. T---la y--ä-----as-u ----v- --in--. Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. T-o-l- y-h-ä-l- a-u- l-h-v- n-i-e-. ----------------------------------- Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. 0
Seal all elab uudishimulik naine. T-ol-a----a---a-asu- -tel----n-inen. Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. T-o-l- a-h-a-l- a-u- u-e-i-s n-i-e-. ------------------------------------ Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. 0
Meie külalised olid toredad inimesed. V---a-m-- o---at -u--vaa -äk--. Vieraamme olivat mukavaa väkeä. V-e-a-m-e o-i-a- m-k-v-a v-k-ä- ------------------------------- Vieraamme olivat mukavaa väkeä. 0
Meie külalised olid viisakad inimesed. V-era-----o----t k---eli--t--väkeä. Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. V-e-a-m-e o-i-a- k-h-e-i-s-a v-k-ä- ----------------------------------- Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. 0
Meie külalised olid huvitavad inimesed. V---a-m-e -----t -i---o-tava-------. Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. V-e-a-m-e o-i-a- k-i-n-s-a-a- v-k-ä- ------------------------------------ Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. 0
Mul on armsad lapsed. Minulla--n k-lt---ä-la-sia. Minulla on kilttejä lapsia. M-n-l-a o- k-l-t-j- l-p-i-. --------------------------- Minulla on kilttejä lapsia. 0
Aga naabritel on ulakad lapsed. Mu-ta-na--ureil----n n--äk------l-----. Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. M-t-a n-a-u-e-l-a o- n-n-k-ä-t- l-p-i-. --------------------------------------- Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. 0
Kas teie lapsed on head? Ovatk- -ei-än l-p-e-ne ---t-e-ä? Ovatko teidän lapsenne kilttejä? O-a-k- t-i-ä- l-p-e-n- k-l-t-j-? -------------------------------- Ovatko teidän lapsenne kilttejä? 0

Lae alla MP3 (.zip failid)

Videot ei leitud!

Üks keel, palju variante

Isegi siis, kui me räägime ühte keelt, kõneleme siiski paljudes erinevates keeltes. Sest ükski keel pole iseseisev süsteem. Igal keelel on palju erinevaid dimensioone. Keel on kui elav organism. Kõnelejad kohandavad end alati vastavalt nende vestluspartnerile. Seepärast muudab inimene keelt, mida ta räägib. Erinevad keeleversioonid võivad esile kerkida erineval moel. Näiteks igal keelel on oma ajalugu. Keel on muutunud aja jooksul ja muutub ka edasi. Seda tõestab asjaolu, et vanemad inimesed räägivad erinevalt kui noored. Enamikes keeltes on ka mitmeid dialekte. Samas suudavad erinevate murrete esindajad kohaneda vastavalt keskkonnale. Teatud olukordades kasutavad nad üldkeelt. Erinevatel sotsiaalsetel gruppidel on erinev keel. Näiteks võib tuua noorte keelt või jahimeeste slängi. Enamik inimesi räägivad tööjuures teistmoodi kui kodus. Paljud kasutavad tööl ka erialast žargooni. Erinevused esinevad ka suulises ja kirjalikus keeles. Suuline keel on tavaliselt palju lihtsam kui kirjakeel. Erinevus võib olla üsna suur. Nii võib juhtuda, kui kirjalik keel pika aja jooksul ei muutu. Kõnelejad peavad sellisel juhul kõigepealt õppima kasutama kirjakeelt. Sageli on ka naiste ja meeste keeled erinevad. Lääne ühiskondades kohtab antud erinevus vähem. Kuid on riike, kus naised räägivad meestest väga erinevalt. Mõndades kultuurides on viisakusel oma lingvistiline vorm. Seega polegi rääkimine nii lihtne! Peame tähelepanu pöörama paljudele erinevatele asjadele...