Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   el Κτητικές αντωνυμίες 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [εξήντα έξι]

66 [exḗnta éxi]

Κτητικές αντωνυμίες 1

[Ktētikés antōnymíes 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
minä – minun ε---–--ικό-μου ε-- – δ--- μ-- ε-ώ – δ-κ- μ-υ -------------- εγώ – δικό μου 0
eg- – d--ó--ou e-- – d--- m-- e-ṓ – d-k- m-u -------------- egṓ – dikó mou
En löydä avaintani. Δ-- --ί--ω τ- -λειδί --υ. Δ-- β----- τ- κ----- μ--- Δ-ν β-ί-κ- τ- κ-ε-δ- μ-υ- ------------------------- Δεν βρίσκω το κλειδί μου. 0
De-----skō -o------- mo-. D-- b----- t- k----- m--- D-n b-í-k- t- k-e-d- m-u- ------------------------- Den brískō to kleidí mou.
En löydä lippuani. Δεν βρίσ-- -ο --σιτ-ρι- ---. Δ-- β----- τ- ε-------- μ--- Δ-ν β-ί-κ- τ- ε-σ-τ-ρ-ό μ-υ- ---------------------------- Δεν βρίσκω το εισιτήριό μου. 0
D-- -rís-ō-t--e------i- m-u. D-- b----- t- e-------- m--- D-n b-í-k- t- e-s-t-r-ó m-u- ---------------------------- Den brískō to eisitḗrió mou.
sinä – sinun εσύ-- δικό---υ ε-- – δ--- σ-- ε-ύ – δ-κ- σ-υ -------------- εσύ – δικό σου 0
es- –-------ou e-- – d--- s-- e-ý – d-k- s-u -------------- esý – dikó sou
Löysitkö avaimesi? Β-ήκε--το------ί --υ; Β----- τ- κ----- σ--- Β-ή-ε- τ- κ-ε-δ- σ-υ- --------------------- Βρήκες το κλειδί σου; 0
Br-ke--t- kl---- s-u? B----- t- k----- s--- B-ḗ-e- t- k-e-d- s-u- --------------------- Brḗkes to kleidí sou?
Löysitkö lippusi? Β--κ-ς -ο-ε-σιτ---ό----; Β----- τ- ε-------- σ--- Β-ή-ε- τ- ε-σ-τ-ρ-ό σ-υ- ------------------------ Βρήκες το εισιτήριό σου; 0
B-ḗkes-t- ---i----ó-so-? B----- t- e-------- s--- B-ḗ-e- t- e-s-t-r-ó s-u- ------------------------ Brḗkes to eisitḗrió sou?
hän – hänen α-τ-- –--ι-----υ α---- – δ--- τ-- α-τ-ς – δ-κ- τ-υ ---------------- αυτός – δικό του 0
au-ós - -i-ó---u a---- – d--- t-- a-t-s – d-k- t-u ---------------- autós – dikó tou
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? Ξ--εις -ο- -ί--ι-το κ-ει-ί τ--; Ξ----- π-- ε---- τ- κ----- τ--- Ξ-ρ-ι- π-ύ ε-ν-ι τ- κ-ε-δ- τ-υ- ------------------------------- Ξέρεις πού είναι το κλειδί του; 0
X-rei- poú e---i-t-----i------? X----- p-- e---- t- k----- t--- X-r-i- p-ú e-n-i t- k-e-d- t-u- ------------------------------- Xéreis poú eínai to kleidí tou?
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? Ξ-ρ-ι--π---εί----τ- εισ--ήριό--ο-; Ξ----- π-- ε---- τ- ε-------- τ--- Ξ-ρ-ι- π-ύ ε-ν-ι τ- ε-σ-τ-ρ-ό τ-υ- ---------------------------------- Ξέρεις πού είναι το εισιτήριό του; 0
X--ei- poú--ína--t----s------ -o-? X----- p-- e---- t- e-------- t--- X-r-i- p-ú e-n-i t- e-s-t-r-ó t-u- ---------------------------------- Xéreis poú eínai to eisitḗrió tou?
hän – hänen α-τ--–-δ-κό της α--- – δ--- τ-- α-τ- – δ-κ- τ-ς --------------- αυτή – δικό της 0
a-tḗ ---------s a--- – d--- t-- a-t- – d-k- t-s --------------- autḗ – dikó tēs
Hänen rahansa ovat poissa. Έχασ- ----ε-τά--ης. Έ---- τ- λ---- τ--- Έ-α-ε τ- λ-φ-ά τ-ς- ------------------- Έχασε τα λεφτά της. 0
É--a------lep-t- -ē-. É----- t- l----- t--- É-h-s- t- l-p-t- t-s- --------------------- Échase ta lephtá tēs.
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. Έχα-- και -ην--ι-τ-τ----της -άρτα. Έ---- κ-- τ-- π-------- τ-- κ----- Έ-α-ε κ-ι τ-ν π-σ-ω-ι-ή τ-ς κ-ρ-α- ---------------------------------- Έχασε και την πιστωτική της κάρτα. 0
Éch--e --i -ē- -i--ō---- t-----rta. É----- k-- t-- p-------- t-- k----- É-h-s- k-i t-n p-s-ō-i-ḗ t-s k-r-a- ----------------------------------- Échase kai tēn pistōtikḗ tēs kárta.
me – meidän ε--ί-------ό -ας ε---- – δ--- μ-- ε-ε-ς – δ-κ- μ-ς ---------------- εμείς – δικό μας 0
e-eís – -i-- mas e---- – d--- m-- e-e-s – d-k- m-s ---------------- emeís – dikó mas
Meidän isoisämme on sairas. Ο -α-π--- ------να---ρρω-τ--. Ο π------ μ-- ε---- ά-------- Ο π-π-ο-ς μ-ς ε-ν-ι ά-ρ-σ-ο-. ----------------------------- Ο παππούς μας είναι άρρωστος. 0
O -a---ús-----e-n----r-ōs---. O p------ m-- e---- á-------- O p-p-o-s m-s e-n-i á-r-s-o-. ----------------------------- O pappoús mas eínai árrōstos.
Meidän isoäitimme on terve. Η --αγ-ά -----ί--ι-υ--ής. Η γ----- μ-- ε---- υ----- Η γ-α-ι- μ-ς ε-ν-ι υ-ι-ς- ------------------------- Η γιαγιά μας είναι υγιής. 0
Ē --ag-á ma- --na- ---ḗs. Ē g----- m-- e---- y----- Ē g-a-i- m-s e-n-i y-i-s- ------------------------- Ē giagiá mas eínai ygiḗs.
te – teidän ε-ε-- – δι-- σ-ς ε---- – δ--- σ-- ε-ε-ς – δ-κ- σ-ς ---------------- εσείς – δικό σας 0
e-e-s-– -i-- -as e---- – d--- s-- e-e-s – d-k- s-s ---------------- eseís – dikó sas
Lapset, missä teidän isänne on? Πα----, -ού--ί--ι-ο -π--πά--σας; Π------ π-- ε---- ο μ------ σ--- Π-ι-ι-, π-ύ ε-ν-ι ο μ-α-π-ς σ-ς- -------------------------------- Παιδιά, πού είναι ο μπαμπάς σας; 0
P-i--á---o- eínai-o mpam-ás s--? P------ p-- e---- o m------ s--- P-i-i-, p-ú e-n-i o m-a-p-s s-s- -------------------------------- Paidiá, poú eínai o mpampás sas?
Lapset, missä teidän äitinne on? Π--δι----ού ε-να- - μ-μά σ-ς; Π------ π-- ε---- η μ--- σ--- Π-ι-ι-, π-ύ ε-ν-ι η μ-μ- σ-ς- ----------------------------- Παιδιά, πού είναι η μαμά σας; 0
Paid-á--p-ú ---ai - -a-á-s-s? P------ p-- e---- ē m--- s--- P-i-i-, p-ú e-n-i ē m-m- s-s- ----------------------------- Paidiá, poú eínai ē mamá sas?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!