Lauseita

fi Viikonpäivät   »   mk Денови во седмицата

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [девет]

9 [dyevyet]

Денови во седмицата

[Dyenovi vo syedmitzata]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
maanantai п--едел-ик п--------- п-н-д-л-и- ---------- понеделник 0
p--yedy-l-ik p----------- p-n-e-y-l-i- ------------ ponyedyelnik
tiistai в--р--к в------ в-о-н-к ------- вторник 0
vt----k v------ v-o-n-k ------- vtornik
keskiviikko с--да с---- с-е-а ----- среда 0
s-y--a s----- s-y-d- ------ sryeda
torstai четврт-к ч------- ч-т-р-о- -------- четврток 0
c-y--vr--k c--------- c-y-t-r-o- ---------- chyetvrtok
perjantai пет-к п---- п-т-к ----- петок 0
p----k p----- p-e-o- ------ pyetok
lauantai с-бота с----- с-б-т- ------ сабота 0
sabota s----- s-b-t- ------ sabota
sunnuntai не---а н----- н-д-л- ------ недела 0
ny---e-a n------- n-e-y-l- -------- nyedyela
viikko с-дм-ца с------ с-д-и-а ------- седмица 0
s-edm-tza s-------- s-e-m-t-a --------- syedmitza
maanantaista sunnuntaihin од---н--ел------ --де-а о- п--------- д- н----- о- п-н-д-л-и- д- н-д-л- ----------------------- од понеделник до недела 0
od --nye---l-i- -o-----y-la o- p----------- d- n------- o- p-n-e-y-l-i- d- n-e-y-l- --------------------------- od ponyedyelnik do nyedyela
Ensimmäinen päivä on maanantai. П----т -е- е -он--елни-. П----- д-- е п---------- П-в-о- д-н е п-н-д-л-и-. ------------------------ Првиот ден е понеделник. 0
P-vi-t dy-n-ye p---e--e-n--. P----- d--- y- p------------ P-v-o- d-e- y- p-n-e-y-l-i-. ---------------------------- Prviot dyen ye ponyedyelnik.
Toinen päivä on tiistai. Втори-т---- - вт-рни-. В------ д-- е в------- В-о-и-т д-н е в-о-н-к- ---------------------- Вториот ден е вторник. 0
Vt----t d-e--ye--torni-. V------ d--- y- v------- V-o-i-t d-e- y- v-o-n-k- ------------------------ Vtoriot dyen ye vtornik.
Kolmas päivä on keskiviikko. Тр-тио---е- е-с--да. Т------ д-- е с----- Т-е-и-т д-н е с-е-а- -------------------- Третиот ден е среда. 0
Tr--t--- dy---y--s-----. T------- d--- y- s------ T-y-t-o- d-e- y- s-y-d-. ------------------------ Tryetiot dyen ye sryeda.
Neljäs päivä on torstai. Че-врт--т--ен - -е-вр--к. Ч-------- д-- е ч-------- Ч-т-р-и-т д-н е ч-т-р-о-. ------------------------- Четвртиот ден е четврток. 0
C--etvr------y----- c-yetvrt--. C---------- d--- y- c---------- C-y-t-r-i-t d-e- y- c-y-t-r-o-. ------------------------------- Chyetvrtiot dyen ye chyetvrtok.
Viides päivä on perjantai. Петти------ - -ет--. П------ д-- е п----- П-т-и-т д-н е п-т-к- -------------------- Петтиот ден е петок. 0
P-e--io- -y--------et--. P------- d--- y- p------ P-e-t-o- d-e- y- p-e-o-. ------------------------ Pyettiot dyen ye pyetok.
Kuudes päivä on lauantai. Ш---ио--д-н-е-----та. Ш------ д-- е с------ Ш-с-и-т д-н е с-б-т-. --------------------- Шестиот ден е сабота. 0
S-ye--i-t ---n-y- s--ota. S-------- d--- y- s------ S-y-s-i-t d-e- y- s-b-t-. ------------------------- Shyestiot dyen ye sabota.
Seitsemäs päivä on sunnuntai. С-дм-о--д-- ---е-е--. С------ д-- е н------ С-д-и-т д-н е н-д-л-. --------------------- Седмиот ден е недела. 0
Sy----ot--ye--y- n-ed-el-. S------- d--- y- n-------- S-e-m-o- d-e- y- n-e-y-l-. -------------------------- Syedmiot dyen ye nyedyela.
Viikossa on seitsemän päivää. Се-м-ц--- --- -е--м дена. С-------- и-- с---- д---- С-д-и-а-а и-а с-д-м д-н-. ------------------------- Седмицата има седум дена. 0
S--d-it---a-------e-o---d-e--. S---------- i-- s------ d----- S-e-m-t-a-a i-a s-e-o-m d-e-a- ------------------------------ Syedmitzata ima syedoom dyena.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Н-е-р---тим- ---о-пе--де-а. Н-- р------- с--- п-- д---- Н-е р-б-т-м- с-м- п-т д-н-. --------------------------- Ние работиме само пет дена. 0
Ni-e-r--ot-my---amo --e- d-e-a. N--- r-------- s--- p--- d----- N-y- r-b-t-m-e s-m- p-e- d-e-a- ------------------------------- Niye rabotimye samo pyet dyena.

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!