Lauseita

fi Taksissa   »   bg В таксито

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [трийсет и осем]

38 [triyset i osem]

В таксито

[V taksito]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. М---- изв-к--те---кси. М---- и-------- т----- М-л-, и-в-к-й-е т-к-и- ---------------------- Моля, извикайте такси. 0
M--ya,---vi----e -a--i. M----- i-------- t----- M-l-a- i-v-k-y-e t-k-i- ----------------------- Molya, izvikayte taksi.
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? Колк- -т-у-а-до-г-рат-? К---- с----- д- г------ К-л-о с-р-в- д- г-р-т-? ----------------------- Колко струва до гарата? 0
K-----str--- -o ---ata? K---- s----- d- g------ K-l-o s-r-v- d- g-r-t-? ----------------------- Kolko struva do garata?
Paljonko matka lentokentälle maksaa? К-л-- стру-а-до-л--ищ-то? К---- с----- д- л-------- К-л-о с-р-в- д- л-т-щ-т-? ------------------------- Колко струва до летището? 0
Kol-o ---u----- -----h-h---? K---- s----- d- l----------- K-l-o s-r-v- d- l-t-s-c-e-o- ---------------------------- Kolko struva do letishcheto?
Eteenpäin, kiitos. Мо-я,-нап-аво. М---- н------- М-л-, н-п-а-о- -------------- Моля, направо. 0
Mo---,-na--avo. M----- n------- M-l-a- n-p-a-o- --------------- Molya, napravo.
Tästä oikealle, kiitos. Моля- тук--адя-но. М---- т-- н------- М-л-, т-к н-д-с-о- ------------------ Моля, тук надясно. 0
M---a- t-- n-d-asno. M----- t-- n-------- M-l-a- t-k n-d-a-n-. -------------------- Molya, tuk nadyasno.
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. М--я- та---- ъ--ла-наля--. М---- т-- н- ъ---- н------ М-л-, т-м н- ъ-ъ-а н-л-в-. -------------------------- Моля, там на ъгъла наляво. 0
M------tam-n---gy----a-ya-o. M----- t-- n- y---- n------- M-l-a- t-m n- y-y-a n-l-a-o- ---------------------------- Molya, tam na ygyla nalyavo.
Minulla on kiire. Б---а-. Б------ Б-р-а-. ------- Бързам. 0
B--z-m. B------ B-r-a-. ------- Byrzam.
Minulla on aikaa. Им-- -р-ме. И--- в----- И-а- в-е-е- ----------- Имам време. 0
Im-m vre--. I--- v----- I-a- v-e-e- ----------- Imam vreme.
Ajakaa hitaammin, kiitos. Ка--йт- -о-б-вно, мо--. К------ п-------- м---- К-р-й-е п---а-н-, м-л-. ----------------------- Карайте по-бавно, моля. 0
K-----e--o-b----,------. K------ p-------- m----- K-r-y-e p---a-n-, m-l-a- ------------------------ Karayte po-bavno, molya.
Pysäyttäkää tässä, kiitos. Спре----у-----ля. С----- т--- м---- С-р-т- т-к- м-л-. ----------------- Спрете тук, моля. 0
S--e-e ---, mo-ya. S----- t--- m----- S-r-t- t-k- m-l-a- ------------------ Sprete tuk, molya.
Odottakaa hetki. И----а-те -д-----м-нт----л-. И-------- е--- м------ м---- И-ч-к-й-е е-и- м-м-н-, м-л-. ---------------------------- Изчакайте един момент, моля. 0
Iz-------- y------o-ent--mol-a. I--------- y---- m------ m----- I-c-a-a-t- y-d-n m-m-n-, m-l-a- ------------------------------- Izchakayte yedin moment, molya.
Palaan pian. В--на-а-се -ръ---. В------ с- в------ В-д-а-а с- в-ъ-а-. ------------------ Веднага се връщам. 0
Ve-n-g--se--r--hc---. V------ s- v--------- V-d-a-a s- v-y-h-h-m- --------------------- Vednaga se vryshcham.
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. М-л-, д--т--ми --и--н-и-. М---- д---- м- к--------- М-л-, д-й-е м- к-и-а-ц-я- ------------------------- Моля, дайте ми квитанция. 0
Mo-y-, --y-- mi ---t--t-iya. M----- d---- m- k----------- M-l-a- d-y-e m- k-i-a-t-i-a- ---------------------------- Molya, dayte mi kvitantsiya.
Minulla ei ole pikkurahaa. Ня-ам --ебни--ар-. Н---- д----- п---- Н-м-м д-е-н- п-р-. ------------------ Нямам дребни пари. 0
N--m-- -re--i pa-i. N----- d----- p---- N-a-a- d-e-n- p-r-. ------------------- Nyamam drebni pari.
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. Така-е -о-р-, р--то-- --з----с. Т--- е д----- р------ е з- В--- Т-к- е д-б-е- р-с-о-о е з- В-с- ------------------------------- Така е добре, рестото е за Вас. 0
Ta-a -e d-bre, re-toto y- -- ---. T--- y- d----- r------ y- z- V--- T-k- y- d-b-e- r-s-o-o y- z- V-s- --------------------------------- Taka ye dobre, restoto ye za Vas.
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Зак-р-й-е-ме--- този----е-. З-------- м- н- т--- а----- З-к-р-й-е м- н- т-з- а-р-с- --------------------------- Закарайте ме на този адрес. 0
Za-a---te--- -a-to------es. Z-------- m- n- t--- a----- Z-k-r-y-e m- n- t-z- a-r-s- --------------------------- Zakarayte me na tozi adres.
Ajakaa minut hotellilleni. Зак--а-те-ме -о --я-хо-ел. З-------- м- д- м-- х----- З-к-р-й-е м- д- м-я х-т-л- -------------------------- Закарайте ме до моя хотел. 0
Z-k-ra-te-m- do moya kho-e-. Z-------- m- d- m--- k------ Z-k-r-y-e m- d- m-y- k-o-e-. ---------------------------- Zakarayte me do moya khotel.
Ajakaa minut rannalle. З--а----е -е -а-пла--. З-------- м- н- п----- З-к-р-й-е м- н- п-а-а- ---------------------- Закарайте ме на плажа. 0
Za-a-a-te--e--a--la-h-. Z-------- m- n- p------ Z-k-r-y-e m- n- p-a-h-. ----------------------- Zakarayte me na plazha.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?