Lauseita

fi Taksissa   »   sr У таксију

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [тридесет и осам]

38 [trideset i osam]

У таксију

[U taksiju]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. М-лимо-Вас-позо-и-е--а-си. М----- В-- п------- т----- М-л-м- В-с п-з-в-т- т-к-и- -------------------------- Молимо Вас позовите такси. 0
M-l-m--V-s-p---v--e--ak-i. M----- V-- p------- t----- M-l-m- V-s p-z-v-t- t-k-i- -------------------------- Molimo Vas pozovite taksi.
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? Ко---- ко-та--о-ж-л--н---е --а----? К----- к---- д- ж--------- с------- К-л-к- к-ш-а д- ж-л-з-и-к- с-а-и-е- ----------------------------------- Колико кошта до железничке станице? 0
K--ik- k-š-a-do------n--ke-s-anic-? K----- k---- d- ž--------- s------- K-l-k- k-š-a d- ž-l-z-i-k- s-a-i-e- ----------------------------------- Koliko košta do železničke stanice?
Paljonko matka lentokentälle maksaa? Кол----кош--------род-ом-? К----- к---- д- а--------- К-л-к- к-ш-а д- а-р-д-о-а- -------------------------- Колико кошта до аеродрома? 0
Ko-iko k-š-a-d- -----ro--? K----- k---- d- a--------- K-l-k- k-š-a d- a-r-d-o-a- -------------------------- Koliko košta do aerodroma?
Eteenpäin, kiitos. Пр--о,---л-м. П----- м----- П-а-о- м-л-м- ------------- Право, молим. 0
Pra--, mol--. P----- m----- P-a-o- m-l-m- ------------- Pravo, molim.
Tästä oikealle, kiitos. О--е--е-н-, --л-м. О--- д----- м----- О-д- д-с-о- м-л-м- ------------------ Овде десно, молим. 0
Ovd- -es-o,-moli-. O--- d----- m----- O-d- d-s-o- m-l-m- ------------------ Ovde desno, molim.
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Та-о -- --л- --во, м-л-м. Т--- н- у--- л---- м----- Т-м- н- у-л- л-в-, м-л-м- ------------------------- Тамо на углу лево, молим. 0
T----n- ---- lev-----li-. T--- n- u--- l---- m----- T-m- n- u-l- l-v-, m-l-m- ------------------------- Tamo na uglu levo, molim.
Minulla on kiire. Мени-се--ур-. М--- с- ж---- М-н- с- ж-р-. ------------- Мени се жури. 0
Me-i-se-žu-i. M--- s- ž---- M-n- s- ž-r-. ------------- Meni se žuri.
Minulla on aikaa. Ја и-а--вр--е-а. Ј- и--- в------- Ј- и-а- в-е-е-а- ---------------- Ја имам времена. 0
J---mam vremena. J- i--- v------- J- i-a- v-e-e-a- ---------------- Ja imam vremena.
Ajakaa hitaammin, kiitos. М-ли---ас, в---т--сп-ри-е. М---- В--- в----- с------- М-л-м В-с- в-з-т- с-о-и-е- -------------------------- Молим Вас, возите спорије. 0
Mo-im V--, v--i---spori--. M---- V--- v----- s------- M-l-m V-s- v-z-t- s-o-i-e- -------------------------- Molim Vas, vozite sporije.
Pysäyttäkää tässä, kiitos. С-ани---ов-------им. С------ о---- м----- С-а-и-е о-д-, м-л-м- -------------------- Станите овде, молим. 0
S---it----d-, m-lim. S------ o---- m----- S-a-i-e o-d-, m-l-m- -------------------- Stanite ovde, molim.
Odottakaa hetki. С----а--е---ме---- -о-----а-. С-------- м------- м---- В--- С-ч-к-ј-е м-м-н-т- м-л-м В-с- ----------------------------- Сачекајте моменат, молим Вас. 0
S-----j-e mome---, --li- Va-. S-------- m------- m---- V--- S-č-k-j-e m-m-n-t- m-l-m V-s- ----------------------------- Sačekajte momenat, molim Vas.
Palaan pian. Одмах-се--раћа-. О---- с- в------ О-м-х с- в-а-а-. ---------------- Одмах се враћам. 0
Odm-h-s---r-c--m. O---- s- v------- O-m-h s- v-a-́-m- ----------------- Odmah se vraćam.
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. Да--е-м- ра-ун--о---. Д---- м- р---- м----- Д-ј-е м- р-ч-н м-л-м- --------------------- Дајте ми рачун молим. 0
Da-t---i-račun m-l-m. D---- m- r---- m----- D-j-e m- r-č-n m-l-m- --------------------- Dajte mi račun molim.
Minulla ei ole pikkurahaa. Н-м-- сит--. Н---- с----- Н-м-м с-т-о- ------------ Немам ситно. 0
Nem-- ----o. N---- s----- N-m-m s-t-o- ------------ Nemam sitno.
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. У р-ду је- о--ат-- -е--- Ва-. У р--- ј-- о------ ј- з- В--- У р-д- ј-, о-т-т-к ј- з- В-с- ----------------------------- У реду је, остатак је за Вас. 0
U---du je--o-t---k--e z- Vas. U r--- j-- o------ j- z- V--- U r-d- j-, o-t-t-k j- z- V-s- ----------------------------- U redu je, ostatak je za Vas.
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. О----и-е -е д- -в--ад-ес-. О------- м- д- о-- а------ О-в-з-т- м- д- о-е а-р-с-. -------------------------- Одвезите ме до ове адресе. 0
Odv--it--m--d- ov- --r-se. O------- m- d- o-- a------ O-v-z-t- m- d- o-e a-r-s-. -------------------------- Odvezite me do ove adrese.
Ajakaa minut hotellilleni. О---з-те м- до-м-г----ела. О------- м- д- м-- х------ О-в-з-т- м- д- м-г х-т-л-. -------------------------- Одвезите ме до мог хотела. 0
O-v-z-t- m- -- mog--otela. O------- m- d- m-- h------ O-v-z-t- m- d- m-g h-t-l-. -------------------------- Odvezite me do mog hotela.
Ajakaa minut rannalle. О-вез--е м---о ---ж-. О------- м- д- п----- О-в-з-т- м- д- п-а-е- --------------------- Одвезите ме до плаже. 0
O--e-it- m---- p--ž-. O------- m- d- p----- O-v-z-t- m- d- p-a-e- --------------------- Odvezite me do plaže.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?