Lauseita

fi iso – pieni   »   sr велико – мало

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [шездесет и осам]

68 [šezdeset i osam]

велико – мало

[veliko – malo]

suomi serbia Toista Lisää
iso ja pieni ве---- и м--о велико и мало 0
v----- i m--- ve---- i m--o veliko i malo v-l-k- i m-l- -------------
Elefantti on iso. Сл-- ј- в----. Слон је велик. 0
S--- j- v----. Sl-- j- v----. Slon je velik. S-o- j- v-l-k. -------------.
Hiiri on pieni. Ми- ј- м----. Миш је мален. 0
M-- j- m----. Mi- j- m----. Miš je malen. M-š j- m-l-n. ------------.
pimeä ja valoisa та--- и с----о тамно и светло 0
t---- i s----- ta--- i s----o tamno i svetlo t-m-o i s-e-l- --------------
Yö on pimeä. Но- ј- т----. Ноћ је тамна. 0
N--́ j- t----. No-- j- t----. Noć je tamna. N-ć j- t-m-a. ---́---------.
Päivä on valoisa. Да- ј- с-----. Дан је светао. 0
D-- j- s-----. Da- j- s-----. Dan je svetao. D-n j- s-e-a-. -------------.
vanha ja nuori ст--- и м----. старо и младо. 0
s---- i m----. st--- i m----. staro i mlado. s-a-o i m-a-o. -------------.
Isoisämme on hyvin vanha. На- д--- ј- ј--- с---. Наш деда је јако стар. 0
N-- d--- j- j--- s---. Na- d--- j- j--- s---. Naš deda je jako star. N-š d-d- j- j-k- s-a-. ---------------------.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. Пр- 70 г----- б-- ј- ј-- м---. Пре 70 година био је још млад. 0
P-- 70 g----- b-- j- j-- m---. Pr- 70 g----- b-- j- j-- m---. Pre 70 godina bio je još mlad. P-e 70 g-d-n- b-o j- j-š m-a-. ----70-----------------------.
kaunis ja ruma ле-- и р---о лепо и ружно 0
l--- i r---- le-- i r---o lepo i ružno l-p- i r-ž-o ------------
Perhonen on kaunis. Ле---- ј- л--. Лептир је леп. 0
L----- j- l--. Le---- j- l--. Leptir je lep. L-p-i- j- l-p. -------------.
Hämähäkki on ruma. Па-- ј- р----. Паук је ружан. 0
P--- j- r----. Pa-- j- r----. Pauk je ružan. P-u- j- r-ž-n. -------------.
lihava ja laiha де---- и м----о дебело и мршаво 0
d----- i m----- de---- i m----o debelo i mršavo d-b-l- i m-š-v- ---------------
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Же-- о- 100 к--- ј- д-----. Жена од 100 кила је дебела. 0
Ž--- o- 100 k--- j- d-----. Že-- o- 100 k--- j- d-----. Žena od 100 kila je debela. Ž-n- o- 100 k-l- j- d-b-l-. --------100---------------.
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Му------ о- 50 к--- ј- м----. Мушкарац од 50 кила је мршав. 0
M------- o- 50 k--- j- m----. Mu------ o- 50 k--- j- m----. Muškarac od 50 kila je mršav. M-š-a-a- o- 50 k-l- j- m-š-v. ------------50--------------.
kallis ja halpa ск--- и ј-----о скупо и јефтино 0
s---- i j------ sk--- i j-----o skupo i jeftino s-u-o i j-f-i-o ---------------
Auto on kallis. Ау-- ј- с----. Ауто је скупо. 0
A--- j- s----. Au-- j- s----. Auto je skupo. A-t- j- s-u-o. -------------.
Sanomalehti on halpa. Но---- с- ј------. Новине су јефтине. 0
N----- s- j------. No---- s- j------. Novine su jeftine. N-v-n- s- j-f-i-e. -----------------.

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…