Lauseita

fi iso – pieni   »   sr велико – мало

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [шездесет и осам]

68 [šezdeset i osam]

велико – мало

veliko – malo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
iso ja pieni в-ли-о-и---ло в_____ и м___ в-л-к- и м-л- ------------- велико и мало 0
v---ko-- malo v_____ i m___ v-l-k- i m-l- ------------- veliko i malo
Elefantti on iso. Сло- ---в-ли-. С___ ј_ в_____ С-о- ј- в-л-к- -------------- Слон је велик. 0
Slo- je-v----. S___ j_ v_____ S-o- j- v-l-k- -------------- Slon je velik.
Hiiri on pieni. М-ш -е-ма-ен. М__ ј_ м_____ М-ш ј- м-л-н- ------------- Миш је мален. 0
Mi- je-male-. M__ j_ m_____ M-š j- m-l-n- ------------- Miš je malen.
pimeä ja valoisa та-но-- -ве-ло т____ и с_____ т-м-о и с-е-л- -------------- тамно и светло 0
tamno - sv---o t____ i s_____ t-m-o i s-e-l- -------------- tamno i svetlo
Yö on pimeä. Но--ј--та-на. Н__ ј_ т_____ Н-ћ ј- т-м-а- ------------- Ноћ је тамна. 0
N-c- -e -a---. N__ j_ t_____ N-c- j- t-m-a- -------------- Noć je tamna.
Päivä on valoisa. Дан је -ве-ао. Д__ ј_ с______ Д-н ј- с-е-а-. -------------- Дан је светао. 0
D-n j- sv---o. D__ j_ s______ D-n j- s-e-a-. -------------- Dan je svetao.
vanha ja nuori с-----и--л-до. с____ и м_____ с-а-о и м-а-о- -------------- старо и младо. 0
st-r- i--lado. s____ i m_____ s-a-o i m-a-o- -------------- staro i mlado.
Isoisämme on hyvin vanha. Наш-д-д- ј--јак- с--р. Н__ д___ ј_ ј___ с____ Н-ш д-д- ј- ј-к- с-а-. ---------------------- Наш деда је јако стар. 0
Naš---d--j- ja-o --a-. N__ d___ j_ j___ s____ N-š d-d- j- j-k- s-a-. ---------------------- Naš deda je jako star.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. Пр--------ина--и--је-јо------. П__ 7_ г_____ б__ ј_ ј__ м____ П-е 7- г-д-н- б-о ј- ј-ш м-а-. ------------------------------ Пре 70 година био је још млад. 0
P-e--0 -o--n- --o--- j-š m--d. P__ 7_ g_____ b__ j_ j__ m____ P-e 7- g-d-n- b-o j- j-š m-a-. ------------------------------ Pre 70 godina bio je još mlad.
kaunis ja ruma л-п- и руж-о л___ и р____ л-п- и р-ж-о ------------ лепо и ружно 0
l-po---ružno l___ i r____ l-p- i r-ž-o ------------ lepo i ružno
Perhonen on kaunis. Леп--р-је ---. Л_____ ј_ л___ Л-п-и- ј- л-п- -------------- Лептир је леп. 0
L----- -- ---. L_____ j_ l___ L-p-i- j- l-p- -------------- Leptir je lep.
Hämähäkki on ruma. Паук--е р-ж-н. П___ ј_ р_____ П-у- ј- р-ж-н- -------------- Паук је ружан. 0
P--k-je--u-a-. P___ j_ r_____ P-u- j- r-ž-n- -------------- Pauk je ružan.
lihava ja laiha д--ел------ш--о д_____ и м_____ д-б-л- и м-ш-в- --------------- дебело и мршаво 0
d--e---- mr-a-o d_____ i m_____ d-b-l- i m-š-v- --------------- debelo i mršavo
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Ж-на -- --0-к--а--- деб-л-. Ж___ о_ 1__ к___ ј_ д______ Ж-н- о- 1-0 к-л- ј- д-б-л-. --------------------------- Жена од 100 кила је дебела. 0
Žena o--1-0 k--a--e --be-a. Ž___ o_ 1__ k___ j_ d______ Ž-n- o- 1-0 k-l- j- d-b-l-. --------------------------- Žena od 100 kila je debela.
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Му-к-ра- -- 5--к--- је мршав. М_______ о_ 5_ к___ ј_ м_____ М-ш-а-а- о- 5- к-л- ј- м-ш-в- ----------------------------- Мушкарац од 50 кила је мршав. 0
Mušk------- 50 -i-- -e-----v. M_______ o_ 5_ k___ j_ m_____ M-š-a-a- o- 5- k-l- j- m-š-v- ----------------------------- Muškarac od 50 kila je mršav.
kallis ja halpa с--п--и ј-фти-о с____ и ј______ с-у-о и ј-ф-и-о --------------- скупо и јефтино 0
sku-o - j-----o s____ i j______ s-u-o i j-f-i-o --------------- skupo i jeftino
Auto on kallis. Аут- је--к-п-. А___ ј_ с_____ А-т- ј- с-у-о- -------------- Ауто је скупо. 0
Au-- j- ---p-. A___ j_ s_____ A-t- j- s-u-o- -------------- Auto je skupo.
Sanomalehti on halpa. Н-в-н- с---е---н-. Н_____ с_ ј_______ Н-в-н- с- ј-ф-и-е- ------------------ Новине су јефтине. 0
No-in---u --f--n-. N_____ s_ j_______ N-v-n- s- j-f-i-e- ------------------ Novine su jeftine.

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…