Lauseita

fi Diskossa   »   ka დისკოთეკაზე

46 [neljäkymmentäkuusi]

Diskossa

Diskossa

46 [ორმოცდაექვსი]

46 [ormotsdaekvsi]

დისკოთეკაზე

[disk'otek'aze]

suomi gruusia Toista Lisää
Onko tämä paikka vapaa? ეს ა----- თ----------? ეს ადგილი თავისუფალია? 0
e- a----- t----------? es a----- t----------? es adgili tavisupalia? e- a-g-l- t-v-s-p-l-a? ---------------------?
Voinko istua teidän seuraanne? შე------ თ------- დ-----? შეიძლება თქვენთან დავჯდე? 0
s--------- t------- d-----? sh-------- t------- d-----? sheidzleba tkventan davjde? s-e-d-l-b- t-v-n-a- d-v-d-? --------------------------?
Mielelläni. სი---------. სიამოვნებით. 0
s----------. si---------. siamovnebit. s-a-o-n-b-t. -----------.
Mitä pidätte musiikista? რო--- მ------ მ-----? როგორ მოგწონთ მუსიკა? 0
r---- m----'o-- m----'a? ro--- m-------- m------? rogor mogts'ont musik'a? r-g-r m-g-s'o-t m-s-k'a? -----------'---------'-?
Vähän liian kovaa. ცო-- ხ---------. ცოტა ხმაურიანია. 0
t---'a k----------. ts---- k----------. tsot'a khmauriania. t-o-'a k-m-u-i-n-a. ----'-------------.
Mutta bändi soittaa ihan hyvin. მა---- ე- ჯ---- კ----- უ-----. მაგრამ ეს ჯგუფი კარგად უკრავს. 0
m----- e- j---- k'a---- u-'r---. ma---- e- j---- k------ u------. magram es jgupi k'argad uk'ravs. m-g-a- e- j-u-i k'a-g-d u-'r-v-. -----------------'--------'----.
Oletteko usein täällä? აქ ხ----- ხ---? აქ ხშირად ხართ? 0
a- k------- k----? ak k------- k----? ak khshirad khart? a- k-s-i-a- k-a-t? -----------------?
En, tämä on ensimmäinen kerta. არ-- პ-------. არა, პირველად. 0
a--, p'i------. ar-- p--------. ara, p'irvelad. a-a, p'i-v-l-d. ---,--'-------.
En ole ollut täällä ikinä. აქ ა------- ვ--------. აქ არასდროს ვყოფილვარ. 0
a- a------- v--------. ak a------- v--------. ak arasdros vqopilvar. a- a-a-d-o- v-o-i-v-r. ---------------------.
Tanssitteko? ცე-----? ცეკვავთ? 0
t---'v---? ts-------? tsek'vavt? t-e-'v-v-? ----'----?
Ehkä myöhemmin. ალ--- მ----------. ალბათ მოგვიანებით. 0
a---- m----------. al--- m----------. albat mogvianebit. a-b-t m-g-i-n-b-t. -----------------.
En osaa tanssia niin hyvin. კა---- ვ-- ვ------. კარგად ვერ ვცეკვავ. 0
k'a---- v-- v----'v--. k'----- v-- v--------. k'argad ver vtsek'vav. k'a-g-d v-r v-s-k'v-v. -'---------------'---.
Se on ihan helppoa. ეს ძ----- ა------. ეს ძალიან ადვილია. 0
e- d------ a------. es d------ a------. es dzalian advilia. e- d-a-i-n a-v-l-a. ------------------.
Näytän teille. გა-------. გაჩვენებთ. 0
g---------. ga--------. gachvenebt. g-c-v-n-b-. ----------.
Ei, mieluummin joskus toiste. არ-- ს---- ს--- დ---. არა, სჯობს სხვა დროს. 0
a--, s---- s---- d---. ar-- s---- s---- d---. ara, sjobs skhva dros. a-a, s-o-s s-h-a d-o-. ---,-----------------.
Odotatteko jotakuta? ვი---- ე-------? ვინმეს ელოდებით? 0
v----- e-------? vi---- e-------? vinmes elodebit? v-n-e- e-o-e-i-? ---------------?
Kyllä, poikaystävääni. დი--- ჩ--- მ-------. დიახ, ჩემს მეგობარს. 0
d----, c---- m-------. di---- c---- m-------. diakh, chems megobars. d-a-h, c-e-s m-g-b-r-. -----,---------------.
Tuolta hän tuleekin! აი ი---- მ----! აი ისიც, მოდის! 0
a- i----, m----! ai i----- m----! ai isits, modis! a- i-i-s, m-d-s! --------,------!

Perintötekijät vaikuttavat kieleen

Puhumamme kieli riippuu syntyperästämme. Mutta perintötekijätkin ovat vastuussa kielestämme. Skotlantilaiset tutkijat ovat tulleet tähän johtopäätökseen. He tutkivat englannin ja kiinan välisiä eroja. Samalla he löysivät, että perintötekijöilläkin on oma rooli. Perintötekijät nimittäin vaikuttavat aivojemme kehitykseen. Toisin sanoen ne muovaavat aivojemme rakenteita. Sen perusteella määräytyy kykymme oppia kieliä. Kahden perintötekijän geenimuunnokset ovat siinä määrääviä. Jos jotakin tiettyä geenimuunnosta on vähän, kehittyy toonikieliä. Toonikieliä puhuvat siis ihmiset, joilla ei ole näitä geenimuunnoksia. Toonikielissä sanojen merkitys perustuu äänteiden sävelkorkoon. Esimerkiksi kiina luetaan toonikieliin. Jos tämä geenimuunnos on hallitseva, syntyy kuitenkin muita kieliä. Englanti ei ole toonikieli. Tämän geenin muunnokset eivät jakaudu tasaisesti. Se tarkoittaa, että ne esiintyvät vaihtelevasti maailmassa. Kielet pysyvät elossa vain, jos ne siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Se on mahdollista, jos lapset kykenevät matkimaan vanhempiensa kieltä. Eli heidän pitää kyetä oppimaan kieli hyvin. Vain siinä tapauksessa se siirtyy sukupolvelta toiselle. Vanhempi geenimuunnos on se, joka edistää toonikieliä. Siksi menneisyydessä oli todennäköisesti nykyistä enemmän toonikieliä. Mutta geneettisten osatekijöiden merkitystä ei pitäisi liioitella. Ne voivat vain auttaa kielten kehityksen selittämisessä. Ei ole olemassa yhtä perintötekijää englannin tai kiinan kielelle. Kuka tahansa voi oppia minkä tahansa kielen. Et tarvitse sitä varten geenejä, vaan sen sijaan uteliaisuutta ja itsekuria!