Lauseita

fi Koulussa   »   bg В училище

4 [neljä]

Koulussa

Koulussa

4 [четири]

4 [chetiri]

В училище

[V uchilishche]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
Missä me olemme? Къд- -м-? К--- с--- К-д- с-е- --------- Къде сме? 0
K-de sme? K--- s--- K-d- s-e- --------- Kyde sme?
Olemme koulussa. Ние см--- у--лищ-. Н-- с-- в у------- Н-е с-е в у-и-и-е- ------------------ Ние сме в училище. 0
N----m----uc--li---he. N-- s-- v u----------- N-e s-e v u-h-l-s-c-e- ---------------------- Nie sme v uchilishche.
Meillä on opetusta. Имаме--а--в-. И---- ч------ И-а-е ч-с-в-. ------------- Имаме часове. 0
Im----ch-s---. I---- c------- I-a-e c-a-o-e- -------------- Imame chasove.
Nämä ovat oppilaat. Т--а--- ---н--ит-. Т--- с- у--------- Т-в- с- у-е-и-и-е- ------------------ Това са учениците. 0
To-a-sa-uch-----it-. T--- s- u----------- T-v- s- u-h-n-t-i-e- -------------------- Tova sa uchenitsite.
Tämä on opettaja. Т--а --------к-т-. Т--- е у---------- Т-в- е у-и-е-к-т-. ------------------ Това е учителката. 0
To-a -- -c-i--lkata. T--- y- u----------- T-v- y- u-h-t-l-a-a- -------------------- Tova ye uchitelkata.
Tämä on luokka. Тов--- --асът. Т--- е к------ Т-в- е к-а-ъ-. -------------- Това е класът. 0
T--a -e -l--yt. T--- y- k------ T-v- y- k-a-y-. --------------- Tova ye klasyt.
Mitä me teemme? К---о-п-ави--н-е? К---- п----- н--- К-к-о п-а-и- н-е- ----------------- Какво правим ние? 0
K-k---p--vim nie? K---- p----- n--- K-k-o p-a-i- n-e- ----------------- Kakvo pravim nie?
Me opiskelemme. Н-е --и-. Н-- у---- Н-е у-и-. --------- Ние учим. 0
Nie -ch-m. N-- u----- N-e u-h-m- ---------- Nie uchim.
Me opiskelemme uutta kieltä. Ние---и--е-ик. Н-- у--- е---- Н-е у-и- е-и-. -------------- Ние учим език. 0
Ni- u-h-- y-z--. N-- u---- y----- N-e u-h-m y-z-k- ---------------- Nie uchim yezik.
Minä opiskelen englantia. Аз уч- а--ли-ск-. А- у-- а--------- А- у-а а-г-и-с-и- ----------------- Аз уча английски. 0
A- -c-a-a-gl---k-. A- u--- a--------- A- u-h- a-g-i-s-i- ------------------ Az ucha angliyski.
Sinä opiskelet espanjaa. Т- ---ш-ис--нск-. Т- у--- и-------- Т- у-и- и-п-н-к-. ----------------- Ти учиш испански. 0
Ti --hish---pan---. T- u----- i-------- T- u-h-s- i-p-n-k-. ------------------- Ti uchish ispanski.
Hän opiskelee saksaa. Той-уч---ем---. Т-- у-- н------ Т-й у-и н-м-к-. --------------- Той учи немски. 0
To--uchi--ems-i. T-- u--- n------ T-y u-h- n-m-k-. ---------------- Toy uchi nemski.
Me opiskelemme ranskaa. Н-е----- ---нс-и. Н-- у--- ф------- Н-е у-и- ф-е-с-и- ----------------- Ние учим френски. 0
N-- uc----fr-n-ki. N-- u---- f------- N-e u-h-m f-e-s-i- ------------------ Nie uchim frenski.
Te opiskelette italiaa. В-е -чи---и-ал---ски. В-- у---- и---------- В-е у-и-е и-а-и-н-к-. --------------------- Вие учите италиански. 0
Vie ---i-e--t-lian---. V-- u----- i---------- V-e u-h-t- i-a-i-n-k-. ---------------------- Vie uchite italianski.
He opiskelevat venäjää. Т- --а--р--к-. Т- у--- р----- Т- у-а- р-с-и- -------------- Те учат руски. 0
T- u-ha--r-sk-. T- u---- r----- T- u-h-t r-s-i- --------------- Te uchat ruski.
Kielten oppiminen on kiinnostavaa. Да се-у--т-езиц--е-инт-р-сно. Д- с- у--- е---- е и--------- Д- с- у-а- е-и-и е и-т-р-с-о- ----------------------------- Да се учат езици е интересно. 0
Da-se -c-at --zi-s- y- -n--r--n-. D- s- u---- y------ y- i--------- D- s- u-h-t y-z-t-i y- i-t-r-s-o- --------------------------------- Da se uchat yezitsi ye interesno.
Me haluamme ymmärtää ihmisiä. Н-е-и----е д----зб--а-е -орат-. Н-- и----- д- р-------- х------ Н-е и-к-м- д- р-з-и-а-е х-р-т-. ------------------------------- Ние искаме да разбираме хората. 0
Nie iskam--da r---ir--e-khor-ta. N-- i----- d- r-------- k------- N-e i-k-m- d- r-z-i-a-e k-o-a-a- -------------------------------- Nie iskame da razbirame khorata.
Me haluamme puhua ihmisten kanssa. Н-- -ск--- -- р-----ар-ме - хора-а. Н-- и----- д- р---------- с х------ Н-е и-к-м- д- р-з-о-а-я-е с х-р-т-. ----------------------------------- Ние искаме да разговаряме с хората. 0
Nie-i-kame-----a-go-ary--e s-kh--a--. N-- i----- d- r----------- s k------- N-e i-k-m- d- r-z-o-a-y-m- s k-o-a-a- ------------------------------------- Nie iskame da razgovaryame s khorata.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkielen päivä

Rakastatko äidinkieltäsi? Sitten sinun pitäisi juhlia sitä tulevaisuudessakin! Ja aina helmikuun 21. päivänä! Se on kansainvälinen äidinkielen päivä. Sitä on juhlittu vuosittain vuodesta 2000 lähtien. UNESCO perusti päivän. UNESCO on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) järjestö. Se huolehtii tieteestä, koulutuksesta ja kulttuurista. UNESCO pyrkii suojelemaan ihmiskunnan kulttuuriperintöä. Kieletkin ovat kulttuuriperintöä. Siksi niitä pitää suojella, vaalia ja edistää. Kielellistä moninaisuutta juhlistetaan helmikuun 21. päivänä. Arvioiden mukaan maailmassa on 6 000-7 000 kieltä. Puolta niistä uhkaa kuitenkin häviäminen. Joka toinen viikko yksi kieli katoaa ikuisiksi ajoiksi. Kuitenkin jokainen kieli on valtava määrä tietämystä. Kansakunnan tietämys on koottu sen kieliin. Kansakunnan historia heijastuu sen kielestä. Kokemukset ja perinteet siirtyvät kielen välityksellä. Sen vuoksi äidinkieli on osa jokaista kansallista identiteettiä. Kun kieli kuolee, menetetään enemmän kuin vain sanoja. Kaikkea tätä aiotaan juhlistaa helmikuun 21. päivänä. Ihmisten pitäisi ymmärtää kielten merkitys. Heidän pitäisi myös ajatella, mitä he voivat tehdä kielten suojelemiseksi. Osoita siis, että kielesi on sinulle tärkeä! Voisitko ehkä leipoa sen kakkuun? Ja laittaa sen päälle sievän kuorrutuksen ja siihen tekstiä. Äidinkielelläsi tietysti!