Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   sr Куповина

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [педесет и четири]

54 [pedeset i četiri]

Куповина

[Kupovina]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Ја ----м --пит- ----он. Ј- ж---- к----- п------ Ј- ж-л-м к-п-т- п-к-о-. ----------------------- Ја желим купити поклон. 0
J- -e-im -upi----o-lon. J- ž---- k----- p------ J- ž-l-m k-p-t- p-k-o-. ----------------------- Ja želim kupiti poklon.
Mutta ei mitään liian kallista. А-- ни-т- пр-ви-е скупо. А-- н---- п------ с----- А-и н-ш-а п-е-и-е с-у-о- ------------------------ Али ништа превише скупо. 0
Al-----t---r--iš- s--po. A-- n---- p------ s----- A-i n-š-a p-e-i-e s-u-o- ------------------------ Ali ništa previše skupo.
Ehkä käsilaukun? Им--е--и -о-д--ташн-? И---- л- м---- т----- И-а-е л- м-ж-а т-ш-у- --------------------- Имате ли можда ташну? 0
Im-te-l- ---------n-? I---- l- m---- t----- I-a-e l- m-ž-a t-š-u- --------------------- Imate li možda tašnu?
Minkä värisen haluatte? К----бој--ж--ит-? К--- б--- ж------ К-ј- б-ј- ж-л-т-? ----------------- Коју боју желите? 0
K-ju---ju ž-l--e? K--- b--- ž------ K-j- b-j- ž-l-t-? ----------------- Koju boju želite?
Mustan, ruskean vai valkoisen? Цр-у- ---он и-- ---у? Ц---- б---- и-- б---- Ц-н-, б-а-н и-и б-л-? --------------------- Црну, браон или белу? 0
C---- --ao---li-be--? C---- b---- i-- b---- C-n-, b-a-n i-i b-l-? --------------------- Crnu, braon ili belu?
Ison vai pienen? В-л--- ил--м---? В----- и-- м---- В-л-к- и-и м-л-? ---------------- Велику или малу? 0
Veliku-----m---? V----- i-- m---- V-l-k- i-i m-l-? ---------------- Veliku ili malu?
Saisinko katsoa tätä? М-гу----виде-и -в-? М--- л- в----- о--- М-г- л- в-д-т- о-у- ------------------- Могу ли видети ову? 0
Mo-------id-t- o--? M--- l- v----- o--- M-g- l- v-d-t- o-u- ------------------- Mogu li videti ovu?
Onko se nahkaa? Ј--л- -д ко-е? Ј- л- о- к---- Ј- л- о- к-ж-? -------------- Је ли од коже? 0
Je--- -d k-že? J- l- o- k---- J- l- o- k-ž-? -------------- Je li od kože?
Vai onko se muovia? И-- -е -д-веш-а---г ------ј-ла? И-- ј- о- в-------- м---------- И-и ј- о- в-ш-а-к-г м-т-р-ј-л-? ------------------------------- Или је од вештачког материјала? 0
I-i-j---d ---t-č-o--m-terij-l-? I-- j- o- v-------- m---------- I-i j- o- v-š-a-k-g m-t-r-j-l-? ------------------------------- Ili je od veštačkog materijala?
Se on tietenkin nahkaa. Нар-вно---- кож-. Н------- о- к---- Н-р-в-о- о- к-ж-. ----------------- Наравно, од коже. 0
Nara-no--od--ože. N------- o- k---- N-r-v-o- o- k-ž-. ----------------- Naravno, od kože.
Tämä on erityisen laadukas. То ј- на----то -о--р к-а-и-ет. Т- ј- н------- д---- к-------- Т- ј- н-р-ч-т- д-б-р к-а-и-е-. ------------------------------ То је нарочито добар квалитет. 0
To je-na--č--o-d--ar kv--it-t. T- j- n------- d---- k-------- T- j- n-r-č-t- d-b-r k-a-i-e-. ------------------------------ To je naročito dobar kvalitet.
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. А----на ј- за-с-- по---на. А т---- ј- з----- п------- А т-ш-а ј- з-и-т- п-в-љ-а- -------------------------- А ташна је заиста повољна. 0
A--aš-- -- z-i-t--p-vol-na. A t---- j- z----- p-------- A t-š-a j- z-i-t- p-v-l-n-. --------------------------- A tašna je zaista povoljna.
Pidän tästä. О-а -и--- допа-а. О-- м- с- д------ О-а м- с- д-п-д-. ----------------- Ова ми се допада. 0
Ov--m- se -----a. O-- m- s- d------ O-a m- s- d-p-d-. ----------------- Ova mi se dopada.
Otan tämän. О-у-ћ--у-е--. О-- ћ- у----- О-у ћ- у-е-и- ------------- Ову ћу узети. 0
Ovu-c-u u--t-. O-- c-- u----- O-u c-u u-e-i- -------------- Ovu ću uzeti.
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Мог- -и--е -в---у---о -----и-и? М--- л- ј- е--------- з-------- М-г- л- ј- е-е-т-а-н- з-м-н-т-? ------------------------------- Могу ли је евентуално заменити? 0
M-g--l--j- e-e-tu---- z----it-? M--- l- j- e--------- z-------- M-g- l- j- e-e-t-a-n- z-m-n-t-? ------------------------------- Mogu li je eventualno zameniti?
Tottakai. По-р--у--ва се. П---------- с-- П-д-а-у-е-а с-. --------------- Подразумева се. 0
Podr-z-m-va-se. P---------- s-- P-d-a-u-e-a s-. --------------- Podrazumeva se.
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. За---о--ће-- -- ка- --кл--. З----------- ј- к-- п------ З-п-к-в-ћ-м- ј- к-о п-к-о-. --------------------------- Запаковаћемо је као поклон. 0
Za-ak-v-c--m--j- -a- p-----. Z------------ j- k-- p------ Z-p-k-v-c-e-o j- k-o p-k-o-. ---------------------------- Zapakovaćemo je kao poklon.
Kassa on tuolla. Та-------о--е ---г---а. Т--- п---- ј- б-------- Т-м- п-е-о ј- б-а-а-н-. ----------------------- Тамо преко је благајна. 0
Tam- -r-ko -e-b-----n-. T--- p---- j- b-------- T-m- p-e-o j- b-a-a-n-. ----------------------- Tamo preko je blagajna.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…