Lauseita

fi Lukea ja kirjoittaa   »   sr Читати и писати

6 [kuusi]

Lukea ja kirjoittaa

Lukea ja kirjoittaa

6 [шест]

6 [šest]

Читати и писати

[Čitati i pisati]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
Minä luen. Ja ч-т-м. J- ч----- J- ч-т-м- --------- Ja читам. 0
J- čita-. J- č----- J- č-t-m- --------- Ja čitam.
Minä luen yhden kirjaimen. Ј---и-ам -едн- --ово. Ј- ч---- ј---- с----- Ј- ч-т-м ј-д-о с-о-о- --------------------- Ја читам једно слово. 0
Ja č-t-m-j---o-slo--. J- č---- j---- s----- J- č-t-m j-d-o s-o-o- --------------------- Ja čitam jedno slovo.
Minä luen yhden sanan. Ј--ч---- ---ну -е-. Ј- ч---- ј---- р--- Ј- ч-т-м ј-д-у р-ч- ------------------- Ја читам једну реч. 0
J-----am jedn-----. J- č---- j---- r--- J- č-t-m j-d-u r-č- ------------------- Ja čitam jednu reč.
Minä luen yhden lauseen. Ј- ч---- --д-у -е--н-цу. Ј- ч---- ј---- р-------- Ј- ч-т-м ј-д-у р-ч-н-ц-. ------------------------ Ја читам једну реченицу. 0
Ja ---a- ---n- rečen-cu. J- č---- j---- r-------- J- č-t-m j-d-u r-č-n-c-. ------------------------ Ja čitam jednu rečenicu.
Minä luen yhden kirjeen. Ја-чит---једно-пи-м-. Ј- ч---- ј---- п----- Ј- ч-т-м ј-д-о п-с-о- --------------------- Ја читам једно писмо. 0
Ja -i-a- --dno--i-mo. J- č---- j---- p----- J- č-t-m j-d-o p-s-o- --------------------- Ja čitam jedno pismo.
Minä luen kirjaa. Ја -и-ам---------игу. Ј- ч---- ј---- к----- Ј- ч-т-м ј-д-у к-и-у- --------------------- Ја читам једну књигу. 0
J--či-am---dn- kn---u. J- č---- j---- k------ J- č-t-m j-d-u k-j-g-. ---------------------- Ja čitam jednu knjigu.
Minä luen. Ј---и--м. Ј- ч----- Ј- ч-т-м- --------- Ја читам. 0
J- -i--m. J- č----- J- č-t-m- --------- Ja čitam.
Sinä luet. Ти ч--аш. Т- ч----- Т- ч-т-ш- --------- Ти читаш. 0
T- ---a-. T- č----- T- č-t-š- --------- Ti čitaš.
Hän lukee. Он чи--. О- ч---- О- ч-т-. -------- Он чита. 0
O----ta. O- č---- O- č-t-. -------- On čita.
Minä kirjoitan. Ј--пиш--. Ј- п----- Ј- п-ш-м- --------- Ја пишем. 0
Ja p--em. J- p----- J- p-š-m- --------- Ja pišem.
Minä kirjoitan yhden kirjaimen. Ј--п---- једно сл-в-. Ј- п---- ј---- с----- Ј- п-ш-м ј-д-о с-о-о- --------------------- Ја пишем једно слово. 0
J----š-m--e--- s-ovo. J- p---- j---- s----- J- p-š-m j-d-o s-o-o- --------------------- Ja pišem jedno slovo.
Minä kirjoitan yhden sanan. Ја пи--м ј-дн- --ч. Ј- п---- ј---- р--- Ј- п-ш-м ј-д-у р-ч- ------------------- Ја пишем једну реч. 0
J- p---m---dnu reč. J- p---- j---- r--- J- p-š-m j-d-u r-č- ------------------- Ja pišem jednu reč.
Minä kirjoitan yhden lauseen. Ј- п-ш-- ----- ---ен--у. Ј- п---- ј---- р-------- Ј- п-ш-м ј-д-у р-ч-н-ц-. ------------------------ Ја пишем једну реченицу. 0
Ja--i-e- je----re--n---. J- p---- j---- r-------- J- p-š-m j-d-u r-č-n-c-. ------------------------ Ja pišem jednu rečenicu.
Minä kirjoitan yhden kirjeen. Ј- ---е-----но п--м-. Ј- п---- ј---- п----- Ј- п-ш-м ј-д-о п-с-о- --------------------- Ја пишем једно писмо. 0
J- p--em-jed-- p-s-o. J- p---- j---- p----- J- p-š-m j-d-o p-s-o- --------------------- Ja pišem jedno pismo.
Minä kirjoitan yhden kirjan. Ј- ----м је--- -њиг-. Ј- п---- ј---- к----- Ј- п-ш-м ј-д-у к-и-у- --------------------- Ја пишем једну књигу. 0
Ja-p-----j--n- k-j---. J- p---- j---- k------ J- p-š-m j-d-u k-j-g-. ---------------------- Ja pišem jednu knjigu.
Minä kirjoitan. Ја------. Ј- п----- Ј- п-ш-м- --------- Ја пишем. 0
Ja p-še-. J- p----- J- p-š-m- --------- Ja pišem.
Sinä kirjoitat. Ти п-ш--. Т- п----- Т- п-ш-ш- --------- Ти пишеш. 0
Ti--iše-. T- p----- T- p-š-š- --------- Ti pišeš.
Hän kirjoittaa. О- -ише. О- п---- О- п-ш-. -------- Он пише. 0
On----e. O- p---- O- p-š-. -------- On piše.

Internationalismit

Globalisaatio ei pysähdy kieliin. Tämä on ilmeistä kun ”internationalismit” lisääntyvät. Internationalismit ovat sanoja, jotka esiintyvät useissa kielissä. Sanoilla voi sen vuoksi olla sama tai samantapainen merkitys. Ääntäminen on usein samanlainen. Oikeinkirjoituskin on tavallisesti hyvin samantapainen. Internationalismien leviäminen on mielenkiintoista. Ne eivät piittaa lainkaan rajoista. Eivät maantieteellistä rajoista. Eivät varsinkaan kielellisistä rajoista. Jotkut sanat ymmärretään joka maanosassa. Sana hotel on tästä hyvä esimerkki. Se esiintyy lähes kaikkialla maailmassa. Monet internationalismit tulevat tieteestä. Tekniset käsitteet leviävät myös nopeasti eri puolille maailmaa. Vanhoilla internationalismeilla on yhteinen kanta. Ne ovat kehittyneet samasta sanasta. Useimmat internationalismit ovat kuitenkin yleensä lainattuja. Toisin sanoen sanat on yksinkertaisesti sulautettu muihin kieliin. Kulttuuriyhteisöillä on omaksumisessa tärkeä rooli. Jokaisella sivilisaatiolla on omat perinteensä. Sen vuoksi kaikkia uusia käsitteitä ei oteta vastaan kaikkialla. Kulttuurinormit päättävät, mitkä ideat hyväksytään. Joitakin asioita on vain tietyissä osissa maailmaa. Toiset asiat leviävät hyvin nopeasti kaikkialle maailmaan. Mutta asioiden nimet leviävät vain silloin kun itse asiat leviävät. Juuri tuon takia internationalismit ovat niin jännittäviä! Kun löydämme kieliä, löydämme aina myös kulttuureja.